Tämä oli käsittänyt, mutta nyt se oli hänestä vielä entistä kummempaa. "Ja tällä tavalla siis oppii puhumaan?" kysyi hän hetkisen mietittyään opettajaa katsellen. "Teillä on kärsivällisyyttä näin neuvoa kaikkia ja lausua heille joka sana moneen kertaan vuosi toisensa perästä. Te olette pyhimys, enkeli paratiisissa. Ei ole palkintoa teitä varten koko maan piirissä. Voi, jättäkää minut vähäksi aikaa tyttäreni kanssa kahden kesken, vain viideksi minuutiksi!"

Ja hän veti tyttärensä erikseen ja rupesi kyselemään, ja tämä vastasi. Isä nauroi ilosta säihkyvin silmin, löi nyrkkiään polviinsa, tarttui tyttärensä käsiin ja katseli häntä niin autuaallisen näköisenä, kuin olisi kuullut äänen taivaasta.

Sitten hän taas kääntyi opettajattaren puoleen sanoen: "Saisinkohan kiittää johtajaa?"

"Johtaja ei ole täällä", vastasi opettajatar. "Mutta erästä toista henkilöä teidän olisi kiittäminen. Täällä jokainen pikku tyttö jätetään jonkun isomman huostaan, joka on ikäänkuin äiti ja sisar yht'aikaa. Gigia on uskottu erään seitsentoistavuotiaan kuuromykän huostaan. Hän on leipurin tytär, erittäin hyväluontoinen, ja rakastaa Gigiaa kaikesta sydämestään. Hän on koko ajan joka aamu auttanut häntä pukeutumisessa, kammannut hänen tukkansa, opettanut häntä ompelemaan, pitänyt hänen tavaransa kunnossa ja ollut hänelle hyvänä seurana. Gigia, kuka on sinun holhoojasi täällä laitoksessa?"

Tyttö hymyili ja vastasi:

"Ca-te-ri-na Gior-da-no." Sitten hän sanoi isällensä: "Hän on niin hyvä."

Vahtimestari oli opettajattaren käskystä mennyt ulos, ja hetkisen kuluttua nuori, vaaleaverinen, terveen näköinen nainen astui huoneeseen. Hänelläkin oli yllään punaraitainen hame ja harmaa esiliina. Hän jäi ovelle seisomaan ja punastui. Sitten hän hymyillen laski päänsä alas. Puutarhurin tytär juoksi häntä vastaan, otti häntä kädestä kiinni ja vei hänet isänsä luo sanoen karkealla äänellään: "Ca-te-ri-na Gior-da-no."

"Voi sitä kelpo tyttöä!" huudahti isä. "Jumala siunatkoon häntä ja antakoon hänelle onnea ja lohdutusta! Rehellinen työmies, köyhä perheenisä toivottaa sitä hänelle kaikesta sydämestään."

Iso tyttö hyväili pientä, pää yhä alaspäin ja hymyili.

"Tänään voitte ottaa tyttärenne mukaanne", sanoi opettajatar.