Moonika. Yhden tekevää —
Maalin. Täti kulta!
Moonika. Kas niin, nyt alkaa Sally taas vetistellä? No olkoon menneeksi sitte, mutta kultakellon hänen pitää saaman, siksi on minussa tätiä.
Sally. Sitte annan minä hänelle kellon perät — — —
Moonika. Anna, mutta kellonperihin ei sinulla ole varaa.
Maalin. Antakaa te hänelle perät minun hiuksistani.
(Sally syleilee häntä.)
Moonika. Kas vaan, kumpikin sotajalalla minua vastaan. Rauhoittukaa nyt sentään. Se oli vaan leikkiä pikastuessani. Tehdään sovinto — onko kaikki kunnossa? Kuka akkunaan koputtaa?
Sally. Älä avaa, hän pitää sinua vaan narrinaan.
Moonika. Saammepa nähdä. (Avaa). Mitä tahdotte?