"Te veditte liian kiivaasti. Nuotta kulki koholla."
"Ei sitä kyllä kiivaasti vedetty", puuttuu puheeseen Antti. "Vaan kuiva nuotta tuo näkyy helposti kohoovan. Meillä oli iso parvi kierroksessa ja se piti nyt jäädä saamatta."
"No, älä tuosta nyt enää päivittele!" sanoo Mäntyvaaran isäntä. "Se ei ollut meille sallittu, se parvi."
"No, mikä sen Kaisun nyt nuotalle toi?" saapi kysyäkseen Kalle.
"Hyvä ilma tietenkin", vastaa Kaisu, iloisesti hymyillen.
"No, ilmako se ennen sitten on pelotellut?"
"Eipä sekään. Vaan piisaahan meidän talossamme joskus väkeä vaihetellakin."
"No, onhan niitä siellä teillä väkeä."
"Te ette soutajia vaihetakaan usein", puuttuu keskusteluun Antti. "Aina ovat teillä nuo pienokaiset Elsa ja Jaakko muassa."
"Ka, nehän ne ovat useimmiten soutajina. Vaan se on hyvä niille, että jo varain oppivat airoa pitämään. Nuorena se on vitsa väännettävä. Muistanpa, että minuakin jo pienestä pitäen komennettiin nuotalle."