Tulee taas muuan mies ja antaa puhemiehelle toisten näkemättä, kuinka iso raha se oli, ja saapi ryypyn, juopi ja poistuu.
Samalla kun Heikki palaa iloisena pöydän ääreltä, tarttuvat monet miehet käsiksi häneen, kohottavat käsivarsilleen ja nostavat ilmaan kattoa kohti sill'aikaa kuin toiset tekevät samoin Liisalle; ja pian nähdään myös yhdellä lailla käyvän Peltolan Elsalle ja hänen tanssikumppanilleen Viitavaaran Yrjölle. Monta kertaa paiskataan nämä molemmat parit korkealle liki kattoa ja otetaan sitten käsille vastaan ja taas paiskataan ylös. Sillä aikaa väkijoukossa monta henkeä yhteen ääneen huutaa:
"Häät häistä, pi'ot pi'oista."
"Kemut kesteistä hyvistä."
Onhan nimittäin syytä toivoa, että häävierasten joukossa nuorimmat ja kauniimmat parit, jotka useimmiten yhdessä tanssivat, lopettavat lystinsä samalla lailla kuin nyt Kalle ja Kaisu ja laittavat ennen pitkää häät, jos vaan heidän välillään on todellista ystävyyttä.
Iloisesti ja hupaisesti kuluu aika Peltolan häissä ja niin hyvin vanhemmat kuin nuoremmat ovat hyvin tyytyväisiä. Edelliset viettävät aikansa parhaasta päästä vakaisissa keskusteluissa toistensa kanssa. Mutta jälkimmäiset antautuvat halulla tanssiin, leikkeihin ja kaikenlaisiin huveihin, joita hääpäivän kunniaksi toimeen pannaan. Sitä paitsi kaikki saavat nauttia talon vierasvaraisuutta; ei ole kenelläkään puutetta ruu'an eikä juoman puolesta; sillä usein muistutetaan vieraita, että he söisivät ja joisivat tarpeeksensa.
Onnellinen on Kaisu morsiammena, onnellinen Kalle sulhaisena. Molemmat ovat he nyt päässeet toivonsa perille. Aika, jota he ovat hartaasti odottaneet, päästä elämään yhdessä toistensa kanssa, on nyt tullut. Tähän asti ovat he vanhempainsa kodissa ja vanhempiaan varten työtä tehneet ja heiltä elatuksen ja hoidon saaneet. Tästä lähin he aviomiehenä ja aviovaimona, toistensa rakastamina, asuvat omassa yhteisessä kohdossa, työtä tehdäkseen ja elääkseen toisiansa varten ja nousevaa sukupolvea varten.
Niin hyvin Kaisun kuin Kallen vanhemmat ovat hyvin tyytyväisiä ja iloisia tapahtuneen avioliiton johdosta. Peltolan isäntä on hyvillään siitä, että on saanut pojalleen hyvän vaimon, joka kyllä kykenee isoakin taloutta hohtamaan. Emäntä taas on mielissään siitä, että hänen vaivansa ja huolensa tästä lähin vähenevät, kun hän voi uskoa Kaisun huostaan emännän toimet. Mäntyvaaran emäntä puolestaan uskoo, ett'ei hän olisi voinut saada tyttöään paremmalle miehelle vaimoksi kuin Kallelle. Iikka isäntä puhuessaan tyttönsä avioliiton johdosta sanoo:
"Kun ajattelen vuoden ajan taaksepäin, niin enpä silloin aavistanut, että tytöstäni olisi Peltolaan emäntä tuleva. Paremmin näytti mahdolliselta, että hän Kalliovaaraan vietäisiin. Mutta eihän näy ihminen tulevaisuuden asioita tietävän, eikä ihminen tapausten juoksua määrää. Asiat menevät menojaan huolimatta ihmisen ajatuksista, päätöksistä ja töistä. Kaikki tapahtuu, minkä pitää tapahtua, mikä on määrätty tapahtuvaksi, ja siihen me emme voi mitään. — Ja hyvä onkin niinkuin on — Jumala kuitenkin paraiten tietää, mikä meille on hyväksi. — Kallen ja Kaisun välillä on tapahtunut avioliittoon yhdistyminen, sillä niin pitikin tapahtua; se oli niin sallittu."