"Onko teillä mitään tietoa", kysyin, "miten paljon tämä $4,000 luottosumma olisi vastannut ostokyvyssä vuonna 1887?"
"Jotakuinkin $6,000 tai $7,000 luullakseni", vastasi mr. Chapin. "Arvostellessanne kansalaisen taloudellista tilaa teidän tulee muistaa että suuri joukko erilaisia palveluksia ja käyttötarpeita on nyt maksuttomasti yleisesti käytettävissä, joista ennen yksilöiden oli maksettava, kuten esimerkiksi vesi, valo, musiikki, sanomalehdet, teaatteri ja ooppera, kaikellaiset posti- ja sähkökuletusneuvot, kulkulaitos ja monet muut liian lukuisat luetella."
"Mutta kun niin paljon yleisön eli yhteisesti käytettäväksi luovutatte, niin miksi ei kaikkia anneta samalla tavalla? Sehän tekisi asiat vielä yksinkertaisemmiksi, luullakseni."
"Me arvelemme päinvastoin että se sekoittaisi hallitustoimia, eikä se mitenkään yhtä hyvin kansan tarvetta vastaisi. Katsokaahan me vaadimme yhdenvertaisuutta, mutta meitä ei miellytä samanlaisuus, ja me koetamme menoarvioissamme varata mahdollisimman erilaisia makuja varten vapaan nautinnon."
Arvellen että minua miellyttäisi niiden katseleminen oli ylijohtaja tuonut konttooriin muutamia pankin kirjoja. Vaikka en ollut ollenkaan ollut mikään asiantuntija yhdeksännentoista vuosisadan kirjanpitojärjestelmässä, olin kuitenkin suuresti ihmeissäni näiden tilien tavattomasta yksinkertaisuudesta niiden rinnalla joihin olin ennen perehtynyt. Tästä puhuessani lisäsin että se minua hämmästytti sitäkin enemmän kun olin ennakolta muodostanut sen arvelun että kun kansallisen ko-operatiivijärjestelmän etevämmyys oli suuri meidän liiketapojen rinnalla, niin se myös aiheutti suuren lisäyksen kirjanpidossa verrattuna siihen mikä oli tarpeen vanhan järjestelmän aikana. Ylijohtaja ja tohtori Leete katsoivat toisiaan ja hymyilivät.
"Tiedättekö, mr West", sanoi ensinmainittu, "meistä tuntuu sangen omituiselta että teillä tällainen arvelu saattoi olla? Meidän arviomme mukaan nykyisen järjestelmän aikana yksi kirjanpitäjä tekee sen missä kaksitoista tarvittiin teidän aikananne."
"Mutta", sanoin, "onhan kansalla nyt erikoinen tili jokaiselle miehelle, naiselle ja lapselle joka maassa asuu."
"On tietysti", vastasi ylijohtaja, "mutta eiköpä teidän aikananne ollut samoin? Miten olisi muuten voitu arvioida ja koota veroja taikka kiristää tusinoittain muita velvollisuuksia kansalaisilta? Esimerkiksi teidän verotusjärjestelmänne jo yksin kaikkine tutkintoineen, arvioimisineen, keräyskoneistoineen ja rangaistuksineen oli äärettömän paljon monimutkaisempi kuin edessänne olevissa kirjoissa näkyvät tilit, joihin sisältyy, kuten näette, jokaiselle henkilölle saman luoton antaminen vuoden alusta sekä jälestäpäin yksinkertainen maksuosotusten merkitseminen lukematta korkoja taikka muita tuloposteja. Niin yksinkertaiset ja vaihtelemattomat ovat todella olosuhteet, mr. West, että tilit tehdään automaattisesti koneella ja kirjanpitäjä vain näppäilee koskettimia."
"Mutta ymmärtääkseni kutakin kansalaista varten on myös luettelo hänen tekemistään palveluksista hänen kykyjensä luokittelemiseksi."
"On tietysti ja mitä seikkaperäisin sekä mitä huolellisimmin varjeltu erehdyksiä ja kohtuuttomuutta vastaan. Mutta sillä luettelolla ei ole mitään tekemistä rahojenne taikka tekemästänne työstä maksettavain palkkojen kanssa, vaan se pikemmin on yksinkertainen kunnialuettelo kasvatuksenne perustuksesta jonka mukaan oppilaitten luokitus on määrätty."