— Meidän on käytettävä hyväksemme hämminkiä, jolta on tullut kuin taivaan lähettämänä apuna. Menkäämme heti ystäviemme luo.
Lähetyssaarnaaja lähti, ja nuori Ashbrigde ja Jetro seurasivat hänen kintereillään. Muutamilla ripeillä askelilla saavuttivat he joukon, joka jo alkoi tyyntyä.
Finleyllä ei ollut aikaa laskea leikkiä vanhan ystävänsä Siimon Kentonin kustannuksella. Hän puistalti kiireesti Boonen kättä samoin Kentonin ja toisten erämiesten, jotka kaikki tunsivat hänet ja osoittivat hänelle kunnioitusta.
— Proomun ilmestyminen on todellakin niin merkillinen ilmiö, ettei ole kumma, jos se hämmästytti teitä. Se on tehnyt saman vaikutuksen Pantterin joukkoihin, muuten meillä ei olisi ollut tilaisuutta nousta maihin. Mutta intiaanitkin tointuvat pian. Meidän on käytettävä juuri tätä hetkeä.
— Se on viisaasti puhuttu, sanoi Kenton.
— Teillä ei, sanoi Jetro, ole mitään tavaroita?
— Ainoastaan, mitä käsissä kulkee.
— Seuratkaa minua; minä näytän tietä.
Lähetyssaarnaaja johti proomulle, ja Jetro olisi sen voinut tehdä yhtä hyvin.
Boone saavutti papin ja sanoi: