"Ja Salamo kun oisin, sen kullan paistavaks Sinulle kaunistaisin, mun maammosein, majaks."
"Ja jahka oisin Simson, sen surma sorteleis, Ken kurja Suomeamme pahasti kohteleis!"
"Ja Salamo kun oisin, se linnan multa sais, Ku maammosein ja maani hyvästi holhoais."
"Ja heiän vertaisensa jos enmä ollekaan, Joutuu ken ties se aika, kun siksi vielä saan."
"Ja joskin ei se joudu, niin kyllä suoriaa Minustakiin se miesi, ku maansa puolustaa."
Salmelainen.
Lähteelle kadussa.
Ken kehno luonnon tyttö Sun paikkahan pahaan Kuletti kaupunkihin, Kadusta juoksemaan? Olois on aivan outo Ja ratki riemuton, Kuin läikkyis, lähde-parka, Luvaton täällä on.
Kadull' on katsojansa Ja tarkat korjaajat, Kivillä peittämällä Sinun ne surmaavat, Tai täytesi la'aisten Rupaa ja ruuhkia Sun eivät, kehnot, salli Kuvastaa taivasta.
Tai ohjaavat väkisen, Ojittamalla maan, Sun mustien murien Sekahan juoksemaan. Ei siellä päivä paista, Ei luo hopeeta kuut, Ei hohda kukka-parvet, Hohaja honka-puut.