Jumala oli Kristuksessa ja sovitti
maailman itse kanssansa.
Jesukselle olkoon kiitos ijankaikkisesti,
Kun Hän minun kadotukseen kaatumasta esti!
Omaisuudeks itsellensä armotyönsä kautta
Tahtoo Hänen rakkautensa minuakin auttaa.
Minä olin kadotettu ijankaikkisesti,
Vaan Hän verellään mun osti, hukkumasta esti.
Siis mä nytkin Häntä kiitän riemuisesti sangen,
Tomuun maahan kasvoilleni kunnioittain lankeen.
Mulle kelvottomalle on armo aivan suuri,
Kun saan kiitosuhrin tuoda Jesukselle juuri.
Ansaitsen vain kadotuksen, olen tomu, tuhka;
Mutta hän on laupeas, ei tuomiolla uhkaa.
Hänpä tietää, että olen suvultani savi, (2 Kor. 4: 7, Jes. 64: 8)
Jonka mikä tahans sulloo, rikkoo, runtoavi.
Pitkämielisyydellään Hän mua etsii, noutaa,
Vaikka usein mieli mulla sinne tänne soutaa.
Mua ei Hän hylkää, vaikka väsyn usein aivan,
Eksyissäni armon tieltä monellaiseen vaivaan.