Vaan Hän taas mun vahvistaa ja on niin armollinen,
Vaikka usein mieleni on varsin vilpillinen.
Sinne tänne mailmaan mielii pesänsä se tehdä
Eikä tahdo Karitsata ristin päällä nähdä.
Hän vain taivaan perintöhön perustus on pyhä
Niille, joissa armon työtä Henki tekee yhä.
Vaikka olen vaivainen ja heikko, horjuvainen,
Jesuksessa armon kautta armost' elän vainen.
Jesus raadollisiansa ihmeisesti auttaa
Rakkaudest' avarasta armotyönsä kautta.
Eikös kelpaa mun, kun Jesus turvana on mulla:
Armon avun saan mä Hältä, en voi hukkaan tulla!
Kiitos Jesukselle, joka raadollisiansa
Verellänsä omall' auttaa aivan armostansa!
11.
Kääntykää minun tyköni, Niin te autuaiksi tulette, kaikki maailman ääret!
(Sävel: Ole, sielun', iloinen).