Tarvis on myös sielulles
Herran holhousta,
Että saisit onnekses
Hengen hallitusta.
Jesus, joka sieluista
Pidät hellän huolen,
Nöyriks lapsiks opeta,
Vedä kotipuoleen!
34.
Juudas.
Mitä antaa ihminen
Sielunsa lunastukseksi?
Voi, kuin nekin vaarass' on,
Jotk' on tulleet armohon!
Jumalan jo Juudaskin
Hyvin tunsi kylläkin,
Vaan kuin vähään rahaan hän
Hänet suostui myömähän! (Matt. 26: 15)
Ah, voi! Rahan rakkaus
Onpi sielun kadotus.
Maksun varsin pienen vain
Juudas sielustansa sai,
Takaisin hän senkin vei,
Sieluaan ei saanut, ei.
Vielä mieli monella
On kuin juuri Juutaalla:
Pyytää pettää Jumalaa
Mutta sielun kadottaa
Rahaa rakastaessaan,
Riistaa ahnehtiessaan.
Moni hyörii, pyörii vaan,
Kuolevan ei uskokkaan
Tänään, tänä vuonnakaan,
Sit' on huono muistamaan,
Mutta muistaa maailmaa,
Kokoo tänne tavaraa.
Moni, miten Juudaskin,
Tavaransa takaisin
Maailmalle lahjoittais,
Jos niin avun sielu sais.
Mailma vastaa hänellen
Kuten papit Juutaallen:
"Mitä siihen tuleekaan,
Katso itseäsi vaan!"
Murhe tulee suuremmaks,
Mailma sangen kamalaks.
Viimein tulee kuolema,
Hirttää murheen nuoralla. (Matt. 27: 3-5)