[5] Sivumennen huomautettakoon tässä siitä omituisuudesta että ranskalaiset mielellään nimittelevät filosofisia suuntia niiden alkuunpanijan mukaan; nimitykset »voltairianismi», »renanismi», »bergsonismi», ovat käytännössä. Kantilaisuutta nimittävät ranskalaiset mielellään »kantismiksi», kun sensijaan saksalaiset puhuvat »transcendentaalisesta idealismista». Tässäkin ranskalaiset valitsevat helppotajuisimman ilmaisutavan.
[6] Tosin on Renanilla tämän rinnalla laajempikin ja epämääräisempi filosofian määritelmä: filosofia on vain »une facon de prendre la vie et les choses» (L'Avenir de la science, s. 55), »une manière de poésie comme une autre» (Essais de morale etc. s. 455).
[7] Merkityksessä: evankeelisen kristillisyyden maailmankäsitys ja elämänjärjestys.
[8] »Taistella toivotonta taistelua ja kuolla maineetonna».
[9] G. Wolff, Entwicklungsphysiologische Studien. I. Die Regeneration der Urodelenlinse, Archiv f. Entwicklungsmechanik, I, 1895. Myöskin: Beiträge zur Kritik der Darwinschen Lehre (1898). Itse ilmiön todenperäisyyden on sen jälkeen todennut m. m. ruotsalainen _E. Müller Oscar Hertwig_in laboratoriossa Berlinissä (kts. O. Hertwig Zeit- und Streitfragen der Biologie, Heft 2, Mechanik und Biologie, 1897, s. 80).
[10] Spemann, Zur Geschichte und Kritik des Begriffs der Homologie, Kultur der Gegenwart -sarjan Allgemeine Biologie (1914) s. 79.
[11] G. Wolff, Mechanismus und Vitalismus (2 p. 1905) s. 40.
[12] M.t. s. 20 j.n.e.
[13] M.t. s. 14.
[14] Tämän vuoksi ei myöskään »neovitalismia» voida kuitata käyttämällä aseina kausaali- ja energiansäilymisprinsiippiä.