—Tervetullut nuotiolleni! Mutta erehdyt, jos luulet minun metsään eksyneeni.
—Tiedät tiesi siis?
—Voin sinullekin suunnan oikean opettaa.
—Olen siitä sinulle suuresti kiitollinen. Mutta jos talosi on tien varrella, tahtoisin kuitenkin sitä ennen siinä hetkisen levähtää.
—Minulla ei ole mitään taloa. En voi tarjota edes tässä tuulessa ja sateessa mitään kattoa pääsi päälle.
—Ymmärrän, asut muiden luona.
—Lämmittelen joskus toisten liesien lämpimässä. Mutta muuten olen ikäni kaiken samonnut talottomia taipaleita.
—Sinulla ei ole mitään pysyväistä asuinsijaa?
—Ei. Pedoilla on luolansa ja taivaan linnuilla on pesänsä, mutta
Ihmisen Pojalla ei ole paikkaa, kuhun päänsä kallistaa.
—Ymmärrän, olet mieronkiertolainen.