(Näyttää nyrkkiään vasemmalle taustaan.)
Vuota, vuota, Untamoinen! Maltapa sukuni surma! Kun tulen minä sotahan, tokko saan tuvat tuhaksi, kartanot kekälehiksi.
(Siniviitta Viian eukko tulee vasemmalta taustasta.)
VIIAN EUKKO
Kunne läksit, Kullervoinen, kaaloat, Kalervon poika?
KULLERVO
Johtui mulle mieleheni käyä Untamon kylähän, kostoa sukuni surma, ison kohlut, maammon mahlat.
VIIAN EUKKO
Ei ole surmattu sukusi, viel' ei kaatunut Kalervo; on sulla iso elossa, maammo mailla tervehenä.
KULLERVO (säpsähtäen)