Viel' on Unto kostamatta, mies katala kaatamatta, ilkeä hävittämättä!
ESILAUSUJA
Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, läksi soitellen sotahan, ilotellen tappelohon; soitti suolla, soitti maalla, kajahutti kankahalla, rojahutti ruohikossa, kulahutteli kulossa.
( Kullervon torvi kuuluu vasemmalta karsikosta.)
1:NEN VUOROLAUSUJA
Saip' on miekan mielehisen, kalvan kaikkien parahan, jolla kaatoi kaiken kansan, joukon Untamon hävitti; tuvat poltteli poroksi, kypeniksi kyyätteli, kivet jätti kiukahista, pitkän pihlajan pihoista.
2:NEN VUOROLAUSUJA
Kullervo, Kalervon poika, jo tuosta kotihin kääntyi ison entisen tuville, vanhempansa vainioille; tupa on tyhjä tultuansa, autio avattuansa, ei tulla likistämähän, käyä kättä antamahan.
1:NEN VUOROLAUSUJA
Antoi kättä hiilokselle: hiilet kylmät kiukahassa; tuosta tunsi tultuansa, ei ole emo elossa.