KAIKKIVALTA: Et ole heimon pää sinä.
LYYLI (ylpeästi): En, mutta olen heimoni päällikön tytär, jonka isä kaatui tasapäässä taistelossa.
KAIKKIVALTA: Niin. Siitä on vierinyt vuosia kymmenkunta.
LYYLI: Kaksikymmentä on kulunut äitini kuolemasta.
KAIKKIVALTA: Äitisi koskeen juoksi…
LYYLI: Niin. Mutta miksi hän meni sinisen aallon alle?
KAIKKIVALTA: Olen kuullut kuin etäisen kansantarun…
LYYLI: Se taru on totta!—Tiedätkö, mitä Hämeen Kiialassa kerran tapahtui?
KAIKKIVALTA: Piispa Tuomas tuli sinne…
LYYLI: … samalla retkellä, jolloin isäsi sai surmansa hänen kätensä kautta.—Hän myös äitini häväisijä on…