KAIKKIVALTA: Ei!
LYYLI: Taivaan vallat! Kutsun teidät todistajiksi.
KAIKKIVALTA: Turmion vallat ovat silloin piispa Tuomaan sydämessä häitä pitäneet! (Kääntyy pois. Vaitiolo.)
LYYLI (synkästi): Ymmärrätkö, että vihaan häntä?
KAIKKIVALTA: En ymmärrä, että aiot kostaa hänelle. Sillä kosto on
Jumalan.
LYYLI: Kosto on Jäämin jumalien.—(Katsoo ympärilleen.) Luuletko hänen tulevan tänne?
KAIKKIVALTA: Ah, nyt muistan vasta pyhän toimeni, jonka hän uskoi minulle! Minunhan tuli sinut kristityksi käännyttää.
LYYLI (kiihkeästi): Sinut tahdon minä takaisin pakanaksi käännyttää.—Etkö aio auttaa minua?
KAIKKIVALTA: Anna kastaa itsesi! Sitten voin auttamistasi pakoon ajatella.
LYYLI: Pakoon? Hänen puheilleen pitää sinun auttaa minut.