MAUNU TAVAST: Puhu!
MARTTI: Asemies Rankonen on ollut Turussa ja palannut juuri sieltä.
Hän sanoo, että maisteri Olavi on nähty kaupungissa…
MAUNU TAVAST (kuin heräten): Niin, niin, tietysti, minä tiedän. Hän voi olla missä silmänräpäyksessä hyvänsä täällä. Hänet on vastaan otettava kaikella sillä kunnialla, mikä tulee hänen opilleen ja säädylleen.
MARTTI: Kyllä, teidän korkea-arvoisuutenne.
MAUNU TAVAST: Nähkääs, rakas ystäväni: Olavi on nyt hyvin oppinut mies.
Hän on sekä baccalaureus että magister regens Parisin yliopistossa.
Ymmärrättekö, herra kaniikki, mitä se merkitsee?
MARTTI: Kyllä, teidän korkea-arvoisuutenne.
MAUNU TAVAST: Hän tuottaa kunniaa nyt koko maalle ja Turun hiippakunnalle.—Linnanvouti Pietari Karpalainen olkoon itse portilla häntä vastaan ottamassa.
MARTTI: Kyllä, teidän korkea-arvoisuutenne.
MAUNU TAVAST: Kuin kuningasta on häntä tervehdittävä Kuusistoon.—Herra kaniikki: minun sauvani ja minun piispanhiippani.—(Martti tuo hänelle arvonmerkit.) Niin, niin, rakas ystäväni: Olavi on nyt oppineempi mies kuin me molemmat yhteensä.—Joutukaa! Annettakoon käskyt koko linnanväelle. Älköön saako maisteri Olavi luulla meistä, ettei Suomen erämaassa tehdä kunniaa tieteen kruunupäille.
MARTTI: Kaikki on oleva heti valmista, teidän korkea-arvoisuutenne.
(Menee.)