TUURA: Vaimosi on sitä kertonut meillä käydessään.—Et uhraa jumalille, et esivanhempien menoja pyhinä pidä. Suvun suurissa lyylijuhlissa et ennenkään käynyt, mutta annoit toki antisi maahisille ja lauloit laulun metsälle mennessäsi.
LALLI (piloillaan): Entäpä minäkin olisin ottanut uuden jumalan, kuoma?
TUURA: Tuota voit sinä puhua tuhmemmille.—Vanhoihin jumaliin sinä et usko enää, uusia sinä olet liian ylpeä lähestymään.
LALLI (uhmaten): Tulkoot he minun luokseni! Yhtä pitkä on heiltä meille matka.
TUURA: Entäpä tulevatkin kerran?
LALLI: Ketkä?—(Naurahtaen.) Jumalatko!
TUURA: Tulevat talvi-iltana tupaasi, kolkuttavat kovasti ovellesi.
LALLI (ilmeisesti kauhistuneena): Tulevat—? Kolkuttavat—?
TUURA: Sellaista on tapahtunut. Ihmismuodossa kuuluu kulkevan Ristin
Kiesus.
LALLI: Sepä olisi—!