LALLI (hymähtäen): Hiihtää tyttö kilpaa kuvajaisensa kanssa.
KERTTU: Inko metsämies on hänen kerallaan. Toistaan huhuilevat he salojen siimeksessä.
LALLI: Inko?—(Hymähtäen.) Hyvä, kun huhuilevat.
KERTTU: Niin sanot sinä.
LALLI: Mitäpä itse virkat?
KERTTU: Inko? Mikä on Inko? Köyhä metsänkävijä, ilman peltoa, ilman niittua, vailla edes vakinaista elosijaa maailmassa. Hänellekö tyttären työntäisimme?
LALLI (piloillaan): Maasta ei kelpaa, taivaasta ei anneta.
KERTTU (arvokkaasti): Turun rikkaimmat kaupit Sinikan oikeat kosijat ovat.
LALLI (kuten edellä): Mutta kun ne eivät tule.
KERTTU (alakuloisesti): Eivät.—(Lyhyt vaitiolo.) Eiväthän ne tule, kun sinä et liiku missään. Kävisit kerran edes Kokemäellä tyttöinesi.