LALLI (katsoen häneen): Mutta ellei ilmesty?
TUURA (hämmentyen): Niin noh; tiedät itse, mikä on tapa…
LALLI kääntyy pois ja vaipuu syviin ajatuksiin.
TUURA: Saatathan sakoillakin päästä.—(Vaitiolo.) Kaikissa tapauksissa tiedät, että tapahtui mitä tapahtuikin, minä olen aina sinun vanha ystäväsi.
LALLI ei vastaa.
TUURA: Aina ystäväsi. Ja minkä voin tuomiotilaisuudessakin, sen teen sinun puolestasi.
LALLI: Tuossa on ovi!
TUURA (hämmästyen): Mennään, kyllä mennään.
LALLI (kovemmin): Siinä on viisi hirttä poikki!
TUURA: Niin noh, ei sitten muuta kuin hyvästi!—(Itsekseen.) Mies parka! (Menee.)