Läpi luukku-aukon näen korkealta tähdet heljät, silmät lemmityt ja armaat armaan liioin-lempimäni.
Silmät lemmityt ja armaat valvovat mun pääni päällä, ja ne viittoo ja ne vilkkuu siniseltä taivahalta.
Siniselle taivahalle katson kauan autuaana, kunnes valkopilven huntu peittää multa silmät armaat.
* * *
Laivan seinään lautaisehen, missä pääni unelmoiva lepää, lyövät aallot, hurjat aallot; ne humisevat mun korvaani salaa: "Hullu mies! Lyhyt on käsivartesi, taivas on laaja, ovat tähdet korkeat naulatut kiinni kultaisin nauloin; on huokaus turha, on kaipaus tyhjä, paras oisi, jos nukkuisit."
* * *
Näin unta ahomaasta autiosta, min kattoi lumi laaka, hiljainen, ja alla hangen hiljaa, haudattuna ma nukuin tuonen kylmän, kolkon unta.
Mut alas puoleen hanki-haudan katsoi laelta taivaan tumman tähtisilmät, nuo silmät armaat, nyt niin voiton-varmat ja tyynen-kirkkaat, mutta lemmen-hellät.
7.
Merikummitus.