—Miksi ei minun morsiameni ole täällä? virkahti hän murhemielisenä.
Silloin olisi minulla edes joku, joka minua puolustaisi.
—Te sanoitte sanan! virkahti Paavo Kontio lasinsa kohottaen. Miksi hän ei ole täällä?
—Me olemme unohtaneet ottaa hänet mukaan, selitti Pajalan herra.
—Niinkuin minun kapsäkkinikin! nauroi Sinikka-rouva. Ja se oli vahinko todellakin, sillä kaikki oli niin hyvästi ja valmiiksi pakattu siinä…
—Ettehän te voi olla ilman kapsäkkiä, myönsi Paavo Kontio vakavustuneena.
—Yhtä vähän kuin hän ilman morsianta! nauroi Sinikka-rouva.
—Tiedättekö? Me noudamme ne molemmat tänne! esitti Paavo Kontio.
Ehdotus saavutti yleisen hyväksymisen.
Sinikka-rouva oikein hihkui ilosta. Pajalan herra joi lasinsa pohjaan ja nauroi juhlallisena.
—Pyydän saada portin avaimen, hän sanoi.