»Mihin me ajamme?» hän oli kysynyt Liisalta.
»Tiedäthän, että minulla oli matka apteekkiin», oli tämä vastannut.
Johannes oli vielä miettinyt hetkisen. Sitten hän oli kysynyt aivan häikäilemättömästi:
»Etkö luule, että tuo oli tekosyy?»
Hän oli luottanut siihen, että jos hänen epäilyksensä Signen ja Irenen luonnonvastaisista vaistoista ylimalkaan oli oikea, täytyi Liisallakin olla jotakin vihiä niistä. Eikä hän ollut erehtynytkään tuossa uskossaan.
»Minä luulen niin», oli Liisa vastannut. »Lääkettä jäi kyllä vielä pulloon.»
Liisa oli siis hänet täydellisesti ymmärtänyt. Koettanut väittää vielä, että hänen oli kaikissa tapauksissa mentävä lasta katsomaan.
»Onhan heitä kaksi siellä», oli Johannes sanonut siihen. Eikä
Liisallakaan ollut senjälkeen ollut enää mitään vastaan väitettävää.
He olivat ajaneet erääsen suureen, yölliseen tanssipaikkaan.
13.