KERTTU: Ehkä hän ei tajua sitä yhtä selvästi kuin minä, mutta hän tulee sen ainakin aavistamaan.
GRANSKOG: Mitä hän tulee aavistamaan?
KERTTU: Millainen mies te olette.
GRANSKOG: Ja millainen mies minä olen?
KERTTU: Teille ei ole mitään pyhää eikä jaloa maailmassa.
GRANSKOG: Päinvastoin. Minä kunnioitan kaikkia pyhiä asioita maailmassa.
KERTTU: Sitten on teissä tapahtunut suuri muutos sitte viime näkemän.
GRANSKOG: Ei ollenkaan. Minä olen sama mies kuin ennenkin.
KERTTU: Älkää tulko sitten puhumaan minulle mistään pyhistä asioista.
GRANSKOG: Te olette aina ymmärtänyt minua väärin, rakas Gertrud. Minä toivon, että kuitenkin vihdoin sallitte minun tavata sisartanne.