KERTTU: Niin. Hän tulkoon tänne ja minä ilmaisen hänelle kaikki. Alli,
Alli!
GRANSKOG: Ja teette hänet ijäti onnettomaksi, jos hän minua rakastaa. Jos hän taas ei minua rakasta, ovat kaikki teidän huolenne tarpeettomat.
KERTTU: Se on totta. Minä ihailen teidän logiikkaanne.
ALLI (tulee): Kerttu, sinä huusit minua.
KERTTU: Arkkitehti Granskog tahtoo puhutella sinua.
GRANSKOG: Päivää neiti Wiik. Kuinka jaksatte baalien jälkeen?
ALLI: Kiitos, varsin hyvin.
GRANSKOG: Teidän viuhkallenne sattui eilen pieni onnettomuus. Minä vein sen tänään korjattavaksi, ja he lupasivat tehdä siitä ehomman entistään. Sillä aikaa voitte ehkä käyttää tätä. (Ojentaa hänelle erään kääryn.)
ALLI: Saanko minä tämän oikein omaksi?
GRANSKOG: Tietysti.