VANHA MIES: Kuka silloin tiedot toisi, kansan kohtalot sanoisi?
NUORI MIES: Kuka vasten vainolaista johtaisi Suvannon joukot?
NUORI NAINEN:
Kuka käet kukutteleisi?
VANHA NAINEN:
Kuka kaatais kontiomme?
VÄINÄMÖINEN (puoliääneen): Yhä kasvaa kaupin voima Osmon peltojen perillä, miehet vierahat melovat Suvantolan virran suilla. Ruotus ruotsien kylässä kohottavi kokkoansa, juutit turkuja tekevät, saksat maita matkoavat; viel' on valta Nougoroodin iskevi idästä meitä, konsa kalvoin, konsa kaupoin, konsa naisin naurusuisin. Kestääkö Suvannon saari tyrskyjä ajan tulevan?
KANSA (polvistuen):
Kyyneleet valahtelevat
Väinön poskelta vetehen —
nyt on maassa tuskan tunti.
VÄINÄMÖINEN (päänsä kohottaen): Onko tässä nuorisossa, kansassa kasuavassa, kyynelteni poimijata alta selvien vesien?
KANSA vaikenee.
VÄINÄMÖINEN: Onko tässä nuorisossa, kansassa kasuavassa, virteni virittäjätä tuskissa ajan tulevan?
KANSA:
Selitä sanasi, Väinö!
Emme ymmärrä sinua.