RUOTUS: Teppo, poikani parahin, oletko työhös tyytyväinen?
TAPANI:
Miks' en oisi? Mikä hätänä?
Hepo lihovi, mies lihovi,
kummallakin kultapäivät.
RUOTUS: Siis olet mulle kiitollinen, että sun talohon otin?
TAPANI: Kuink' en oisi? Totta toki. Toki tää toista on eloa, kuin oli ennen laukun kanssa taloteitä tallustella. Teitä kiitän ma ijäti.
RUOTUS:
Se piankin nähtänehen. —
Peljännetkö?
TAPANI: No, minä en pelkää niin mitänä — jos ei varsin hengen vaara.
RUOTUS: Täss' ei ole. Naisen näitkö, tuon, joka kylpyä kyseli?
TAPANI:
Sen, joka pojan tekaisi?
RUOTUS:
Sikiö on surmattava.
Äitinensä. Ymmärrätkö?
TAPANI:
Ymmärränhän.
(Viekkaasti silmää iskien.)
Emännäll' on tarkka vainu.