2:NEN PAIMEN: Varmasti näimme. Emme tuota ensin uskonehet. Yksin astui pää alaalla, kädessä palava soihtu. Minä sanoin: »Katso, Väinö!» Toinen sanoi: »Ei oo Väinö!» Kolmas sanoi: »On se Väinö!» Niin tuli tuuli ja puhalsi liekin tervaista tereä, silloin me näimme kaikki, että Väinämö oli se.
1:NEN KALEVALAINEN: Väinö luona muukalaisen käynyt tulta lainaamassa!
2:NEN KALEVALAINEN: En tuota uskoisi todeksi.
3:S KALEVALAINEN: Paimen, loppuhun pakise! Oliko hän yksin?
2:NEN PAIMEN: Väinämön jälessä astui itse Seppo Ilmarinen —
KANSA:
Hän, joka tulen kadotti?
2:NEN PAIMEN: Sama miesi. Sillan päässä Väinö taaksensa katahti. sepolle ojensi soihdun, sanoi: »Saata kansalleni! Minä kuljen kukkulalle ilmoja tähyämähän.» Erosivat. Me lähimme min käpälät alla kesti juoksemaan kohin kotia. Täss' olemme. Kaikk' on totta.
2:NEN ja 3:S PAIMEN: Kaikki totta.
1:NEN KALEVALAINEN: Miehet! Me olemme myödyt.
2:NEN KALEVALAINEN: Myödyt maan viholliselle!