VÄINÄMÖINEN: Niinkö on asia, kansa, kuin nämä urot sanovat?
KANSA:
Niin on, niinhän on asia.
Teppo tässä yllytteli.
VÄINÄMÖINEN: Houkkapa olin, kun luotin joukon mielijuohtehisin! — Niinpä kuulkatte sanani: Tänä yönä päätetähän kohtalot Kalevan kansan, itse päätän ilman teitä — menkätte, mihin halaatte! Tänä yönä Väinämöinen suorivi valon sotahan vasten Louhen luottehia. Ken pelkää, kotihin jääköön, ken tahtoo, keralla käyköön! Mutta myöskin muistakohon: Halki yön, hämärän halki valon sankarit samoovat, ei heit' estä rautaportit eikä kultaiset kypärit.
1:NEN KALEVALAINEN: Mikä on saaliina sodassa?
VÄINÄMÖINEN:
Valo! —
2:NEN KALEVALAINEN: Mikäpä ruokana sodassa?
VÄINÄMÖINEN:
Valo! —
3:S KALEVALAINEN: Mitä jää lastemme peruksi?
VÄINÄMÖINEN:
Valo! —
KANSA:
Sillä ei eletä.