—Kyllähän se siltä kohdalta. Mutta milloinkas se on ihminen lopulta onnellinen!
—Mitä puuttuu?
—Tilaa.
—Liikkumisvapautta?
—Työn tilaa, toiminnan tilaa. Tilaa toteuttaa suunnitelmiaan.
—Sinulla on suuret tuumat?
—Ja pienet mahdollisuudet. Mutta jumalan kiitos, toivon niidenkin lähimmässä tulevaisuudessa suurenevan, lisäsi hän sitten hiukan salaperäisesti.
Johannes katsoi kulmiensa alta Topiin.
Jo toisen kerran viittaili tuo mies johonkin. Äsken hän oli maininnut jotakin pian tapahtuvasta paikanmuutoksestaan.
Muuttakoon vain! Käyköön vain hyvin hänelle! ajatteli Johannes.