Hän puolestaan ei sekoittanut politiikkaa ahvääreihinsä, kertoi hän. Hän möi jokaiselle, joka vain tahtoi ostaa häneltä. Toista oli vuorineuvos Rabbingin laita! Hänellä oli aina suuret näköalat, laajat tarkoitusperät.
—Mie olenkin vain tällainen kamasaksa, nauroi hän.
Johannes ei vastannut mitään. Kummat ajatukset kiertelivät hänen aivoissaan.
Mutta Oikarinen oli jo kyllästynyt tähän paikkaan.
—Myö mennään nyt! sanoi hän. Muttila, hoida sie lasku käsikassastasi.
Tytöt hätääntyivät ja yrittivät yhteisvoimin pidättää häntä. Mutta
Oikarinen oli järkähtämätön.
—Muttila, virkahti hän, sano niille, että meillä on muita asioita. Taikka jos tahtovat välttämättä tavata meitä, niin tulkoot sitten huomen-illalla hotelliin.
He pääsivät pois hädin tuskin.
Kadulle tultua sanoi Johannes hyvästit heille. Hän tahtoi mennä kotiin.
Nyt hän oli yhtä järkähtämätön.
13.