Jo oli tullut kesän hämyinen, ihmeellinen yö. Me seisoimme vaiti, sillä luonto puhui meissä ja ympärillämme. Kaukaa kukahteli käkönen ja allamme pellossa äänteli ruisrääkkä tyytyväisenä elämänonnensa täyteläisyydestä.

(1917.)