Ja Juho rupesi selittämään Evalle piirustuksiaan.
— Tässä on ensin oma asuinrakennuksemme. Tuossa on isännän kamari, joka samalla on talon konttori ja josta päästään oman etehisen kautta ulos. Tuossa on vierashuone, jollainen maalla täytyy olla, ja tuossa on makuuhuone ja sen yhteydessä lasten huone. Täällä on emännän oma erikoinen rauhankammio, joka ei ole läpikuljettava, sillä emännän ja äidin täytyy saada, jos hän tahtoo, eristäytyä joskus, esimerkiksi lapsien ollessa pieniä, omaan huoneeseensa lepoon ja rauhaan. Tässä on se huone, joka vastaa jonkunmoista herrasväkien salia — se on tässä ajateltu vain tuvaksi, jossa on avonainen takka ja johon perhe kokoontuu yhteen iltaisin tahi muulloin. Luulin sinun tietysti tahtovan herrassalia, ja siksi puhuin noista plyyssimööpeleistä, mutta tämä on alkuperäinen ajatukseni. Tällä puolella on sitten ruokailu- ja muu arkihuone, sen vieressä emännän taloushuone ja tarveainesäiliöitä, tässä suuri keittiö ja sen vieressä keittiöpalvelijain huone, sekä toisaalla, suurilla ovilla keittiön yhteydessä, väen ruokailuhuone. Mutta minun ajatukseni eivät ole ulottuneet seiniä pitemmälle, joten kaiken tämän tuleva sisustus olkoon sinun tehtäväsi. Mitä muuten pidät näistä piirustuksista?
Juho oli puhunut vähän ujosti ja hämillään, ja Eva oli katsonut häneen ihmeissään ja uteliaana, silmät loistaen. Äkkiä tarttui hän molemmin käsin Juhon käteen ja sanoi:
— Voi Juho, kuinka me olemmekaan onnellisia…
Äkkiä hän vaikeni ja loi punastuen katseensa alas. Juho ikäänkuin hiukan värähti, mutta jatkoi sitten tyynellä äänellä:
— No hyvä on, että pidät suunnitelmistani. Tässä ovat sitten väen puolen piirustukset. Niissä on se perusvika, etten todellakaan ole huomannut, kuinka tärkeää on erottaa kokonaan erilleen miesten ja naisten puoli, ja laittaa molemmille omia erikoissuojiansa, mutta ne saadaan kyllä mahtumaan saman katon alle. Pesulaitteet ja säiliöhuoneet väen tarpeita varten ovat myös poissa, mutta ne saadaan kyllä helposti tähän lisätyksi. Tässä on erikoinen työhuone miesten töitä varten, jossa on sopivinta tehdä korjaus-, puuseppä- ja muut sellaiset työt. Tätäkin me voimme vielä yhdessä suunnitella ja tarkemmin miettiä. Mutta kumpaan rakennukseen ryhdymme ensiksi?
— Väenpä tietysti! Kapteeni lähtee aina itse viimeksi haaksirikkoutuneesta laivasta. Niin pian kuin vain voit, ryhdyt siis rakennuttamaan väen puolta. Me kyllä tulemme toistaiseksi itse hyvin toimeen vanhassa rakennuksessamme, jos annat sitä hiukan korjata ja annat minun ryhtyä sisustuspuuhiin. Enkä minä paljon rahaa tarvitsekaan.
— Saat kyllä, minkä tarvitset. Käytä nyt ensin se määräraha, jonka olin jo varannut kodin kaunistamiseen.
— Mutta kuule, Juho! Sallitko minun uudistaa väen ruokailupuolen?
— Tietysti, mutta ymmärtänet kai, että siinä on meneteltävä varovaisesti.