Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmissa olevat legendatoisinnot jakautuvat professori Antti Aarnen mukaan seuraaviin eri tyyppeihin:
1. Toivomukset. Vapahtaja ja Pietari myöntävät köyhälle miehelle, joka on ottanut heidät vieraanvaraisesti vastaan, kolme hyvää, mutta rikkaalle kolme vahingollista toivomusta.
2. Saita emäntä: a) muutetaan palokärjeksi, b) saa kaksi käärmettä imetettäväkseen.
3. Vapahtaja ja Pietari riihellä. Ahnas talonpoika pakoittaa heidät riihelle, jonka he puivat sytyttämällä ahdoksen tuleen; kun talonpoika koettaa samaa keinoa, palaa riihi.
4. Vapahtaja ja seppä. Vapahtaja leikkaa hevoselta jalat kengittääkseen ne, ja nuorentaa vanhan vaimon; koettaessaan samaa seppä epäonnistuu.
5. Synti ja armo. Papin puoliso estää taikuudella lastensa syntymisen; kun hän sen johdosta kadottaa varjonsa, hylkää pappi hänet ja kieltää häneltä anteeksiannon siihen saakka, kunnes kivipöydästä kasvaa ruusu. Toinen pappi vie hylätyn vaimon yöksi kirkkoon; vaimon syntymättömät lapset ilmestyvät äidillensä ja antavat hänelle anteeksi. Hän palaa kotiin ja ruusu puhkeaa kukkimaan.
6. Kuollut, joka ei saa rauhaa haudassaan. Mies polttaa kolme morsiantaan eikä kuoltuaan pysy haudassaan; neito tuo ruumiin papin luo ja hankkii hänelle murhattujen anteeksiannon.
7. Kova tilanomistaja paholaisen hevosena: lähettää pojallensa kirjeen.
8. Äiti tahtoo tappaa lapsensa. Isä pelastaa ja salaa ne, näyttäen ne vasta monen vuoden kuluttua. Äiti kuolee kauhusta.
9. Laulava luu. Veli surmaa veljensä (sisarensa) ja kätkee ruumiin maahan; paimen tekee kuolleen luusta huilun, joka ilmaisee salaisuuden.