Riimusauat, Paalakat, useissa paikoin.

Kivekkäät [tämä ja seur. kappale alk. suomeksi] kerta olivat Venäjän puolella Pääjärveä soutaneet. Heiän (soutajansa) oppaansa johdatti heiät Kuntujoen niskalle, joka järven koillispäästä juoksoo Koutajärveen ja mereen. Alemmaksi tultua tulee Kumakoski vastaan, suuri palava, jota ni kons' ei veneillä laseta. Opas heiät sihen vei [:] tästä nyt matka. Itse eelle laski, veneestä tietylle kalliolle hyppäsi, vene meni ja kaikki Kivekkäät supi jälkeen.

Ärmäkkä [tämän rivin ja sanan kohdalle reunaan kirjoitettu päällekkäin sanat: Votnuka ja Palahka] sillä kauhtanasta erotaksen, että kauhtanassa on verkoa (verkaa, hepeiten kertavuus), ärmäkkä on veraton (yhtä suora). (Heinäjärvi.)

Pääjärven tienoilla olevat pirtit tavallisesti 4 kyynärän korkuiset, 7, 8-9 kyynärää pitkät ja leveät. Ovesta tultaissa jommallakummalla puolen oleva uuni 3-4 kyynärää kunnakkin. Sillä puolella, missä ei ole pesää, on 3 kyynärän pituinen, 1 1/2 tai 2 kyynärän korkuinen ja noin 3/4 kyynärän levyinen kaappi, joka on asetettu pitkin kiukaan muuria ja siihen kiinnitetty. Tämä kooltaan astiakaapin suuruinen huonekalu on nimeltään kolpitsa, kolppi tai runtukka. Sen toinen kylki on tietysti kiinni seinässä, toinen tupaan päin. Tämän kanssa kiuas, jonka kuve tavallisesti 1/2 on kyynärää pitempi, muodostaa suoran kulman. Samaa kolpitsan viereistä kiukaan kylkeä myöten kohoaa lähes kolmen kyynärän pituinen patsas, jona on 1/2 kyynärän levyinen ja 1/2 korttelin paksuinen lankku. Patsaan yläpäästä lähtee suorakulmaisesti toisiaan vastaan ja yhdensuuntaisesti seinien kanssa kaksi kuuden kyynärän pituista ortta, jotka ovat jotenkin samanlaista, tai hieman kapeampaa, mutta paksumpaa lankkua kuin patsas. Tavallisesti nämä orret ovat niin matalalla, että kohtalaisen pitkän miehen niiden vuoksi täytyy käydä kumarassa. Usein on leveät lauteet kiinnitetty toisesta orresta seinään. Näitä lauteita sanotaan palatiksi; siinä lämmitellään päivällä ja maataan yöllä. Samaan tarkoitukseen käytetään runtukan päällystää, jopa itse kiukoatakin; viimemainittuja, kuten myös orsia käytetään useisiin muihinkin tarpeisiin, kuten esim. taikina-altaiden, tavaroiden [?], jauhotuokkosten säilyttämispaikkana, kenkien, saappaiden ja sukkien kuivaamiseen, ja mitä häneen milloinkin satutaan laskemaan. Sukkien kuivaamista varten on kuitenkin kiukaan laidassa runtukan yläpuolella useita erityisiä koloja, joita sanotaan petslukoiksi. Tulisijan yläpuolelle on asetettu 1/2 tai 3/4 kyynärän välille toisistaan kaksi yhdensuuntaista puuta, jotka ulottuvat toisesta orresta seinään. Näitä sanotaan halko-orsiksi, kun näet halot, jotka illalla kannetaan sisään, yöksi ladotaan niille kuivamaan. Pesänpuolinen osa uunia ei ulotu lattiaan asti, vaan on lieden ja hinkalon (hiilihinkalon) välissä aukko, mihin rikkoja päivällä lakaistaan. Tätä aukkoa sanotaan hinkalon alustaksi. — Pervähkä [h:n yläpuolelle on tähän sanaan kirjoitettu: 'ja'; h erityisesti alleviivattu.] = päärihma.

Ensikki, Toivikki (Toistikki), Serkko, Niekko, Pääkkö (Päätkö, Päättö), Suopo, Pyhikki, Rostukki, Äiikki, Matrokki (mahon nimellä kasvatettava), Outikki, Iivakki, Joutsikki, Mustikki, Hoikka, Pitkä edl.

Uuninkulman vastassa olevaan pirtin nurkkaan kulkee toisesta pääorresta kaksi yhdensuuntaista puuta (päret orret), joilla pyssyjäkin tavallisesti säilytetään. Ympäri koko pirttiä kulkevat lavitsat, 1/2 kyynärän levyiset ja 4 tuuman paksuiset. — Paria kyynärää ylempänä lavitsoja ovat seiniä pitkin laavasnikat, joille pannaan kaikenlaisia tavaroita, samoin kuin orsillekin, ja näiden kaltaiset ne myös ovat; ovipielessä on lautoja, joilla pidetään vateja y.m. Laki on milloin laudoista, milloin pyöreistä puista ja lepää neljän hirren varassa, jotka ovat nimeltään maatitsat; näistä kulkee kaksi oviseinää ja tämän vastaista seinää pitkin, kaksi muuta niiden välillä poikittain tuvan yli. Silta (lätti, lattia, late) on aina tehty höylätyistä laudoista ja sitä voipi pestä. Ikkunoita on 6, 3 päätyseinässä, ja näistä keskimäinen on 1/2 kyynärän korkuinen, toiset pienemmät, 2 toisessa uunista vapaassa seinässä, 1 [kolmannessa seinässä]. — Tavallisesti niissä on pienet, 4 tai 2 tuuman levyiset ruudut, lasia tai kissankultaa (slotu). Monia niistä saattaa avata. Pöytä on parin kyynärän pituinen, kyynärän levyinen ja on vapaana jalustalla, jossa samalla säilytetään kuppeja, vateja, lusikoita y.m. Se on aina asetettu toinen pää päätyseinän keski-ikkunaa kohti suoraviivaisesti sen ja oven välille. Samalla se on rajamerkkinä miesten ja naisten pirttialueen välillä (urosten puoli, naisten puoli). (Lissavakka). Tuoleja ei tavallisesti ole ollenkaan, vaan sen sijaan 2 l/2 kyynärän pituisia penkkejä (kammit), joilla molemmilla, tai ainakin toisella, on vaan kaksi jalkaa toisessa päässä; toinen pää pannaan lavitsan varaan. — Päiviksi nämä penkit usein nostetaan orsille, mutta asetetaan yöksi lavitsan viereen vuoteeksi. Patsaan vieressä tai myöskin oven ja kiukaan välisessä nurkassa on joka talossa käsiastia, tavallisesti kuparinen, välistä tuohinenkin. Saman käsiastian alla on toinen suurempi astia, nimeltään strigona tai jalokas, mihin vesi käsiä pestäessä saa valua. Pyyhinliinoina käytetään usein verkonpalasia, mutta tavallisesti on parempiakin liinoja. Käsiastian yläpuolella on kaksikitainen pärepihti, ja usein on irtonainenkin pihti — mutta tällaisista pikkuesineistä ja lisäksi vaarnoista ja seinissä olevista veitsenpitimistä en käy tässä lähemmin selkoa tekemään ja mainitsen ainoastaan mitä muuta näin kuvailluissa pirteissä on. Nuottia, verkkoja, kuosali, 2-3 kirstua, pyttyjä, vesikorvoja, sankoja, taikinatiinu, pärepuita, vaatteita, vöitä, valjaita, lakkeja, reuhkoja, patoja, tinaamattomia kattiloita, kintaita, puntari, kirveitä, pyssyjä, saappaita, sukkia, kenkiä, pluokkana, 2-3 tsotkat, pari jumalankuvaa y.m. sellaista, usein kangaspuutkin. — (Otjska, silmälasit). — Huolimatta tästä kaikesta sellaisessa pirtissä usein asuu kolmattakymmentä henkeä yhdessä.

(Taltta — puras; puras, jolla jäätä jyskätään, = tuura. Sapra = suova.)

Runtukan vieressä on ovi (karsinan ovi), jolta portaat johtavat karsinaan eli pirtin lattian alla olevaan huoneeseen; tässä ei ole lattiaa, seinät ovat 2 kyynärän korkuiset tai korkeammatkin. — Siinä säilytetään käsikiveä, huhmarta sekä kaikenlaisia talouskapineita. Pirtistä tullaan eteiseen (sintsiin), joka usein on pimeä, mutta myös ikkunoilla varustettu; siitä johtavat portaat tanhualle, navettapihalle, jota käytetään tallina, ja jolla on kattona osaksi sintsin, osaksi aittojen ja sarajan (ylisen) lattiat, ja johon on mentävä sintsistä. Mutta sintsistä johtaa ovi porstuaan, josta portaat, vajo nimeltään, vievät pihalle. Tällä vajolla on tuohikatos. Tanhualta navettaan — mutta sinne en tahdo pysähtyä, minkä vuoksi vielä kannattanee mennä yläilmoihin. Pirtin sisä- ja ulkokaton välillä on kolmionmuotoinen (pälkkiä hirsiä — piiluta) viilo (= ullakko) ja sen yläpuolella ulkokatto, joka on kalteva kurkiaisesta räystäille päin. Vesikatto ulkonee noin kyynärän verran seinästä. — Pirttien ja muiden huoneiden hirret jätetään veistämättä (pälkkimättömät)

Paitsi pirttirakennusta ja sen yhteyteen rakennettuja aittoja, sarajaa, tanhuaa, läävää y.m. ei talonpojalla ole muita rakennuksia kuin riihi ja sauna, korkeintain lisäksi joku erityinen aitta. Saunassa ovat lauteet paljon alempana kuin mitä Suomessa on tavallista, nimittäin 1 1/2 tai 2 kyynärän korkeudella lattiasta. Riihissä ei ole luuvaa, mutta niissä on joskus eteinen tai porstua.

27.