Tansseja sanotaan kisoiksi, kisasiksi; niitä on monenlaisia ja ne ovat yleisesti käytännössä. Paitsi sitä, että yökesrät tavallisesti päättyvät kisoihin, nuoriso kokoontuu melkein joka sunnuntaina paastojen välillä tanssimaan. Ensimäinen ja suurin huoli on siinä, mistä saadaan tätä varten huone (kisapirtti), sillä kisoja pidetään syntisinä, minkä vuoksi vanhat ihmiset, joiden vallassa huoneen myöntäminen tavallisesti on, eivät aina tahdo niihin suostua. Jos sitten pirtti on saatu, muodostetaan piiri sitä lukuunottamatta, onko tanssivissa kumpaakin sukupuolta yhtä monta. Joku joukosta ottaa kintaan ja viskaa sillä jotakuta, poika tyttöä ja päinvastoin. Sen, jota kintaalla on heitetty, tulee nyt ruveta ympäri piiriä ajamaan takaa viskaajaa. Juostuaan milloin myötä-, milloin vastapäivää, ilman järjestystä, tehdään usein kokokäännös, j.n.e.; pääasia on, että takaa-ajaja ei pääse kintaalla lyömään; mutta jos tämä ennemmin tai myöhemmin tapahtuu, niin se, joka saavutettiin, liittyy piiriin, ja äskeinen takaa-ajaja viskaa kintaalla jotakuta piirijonossa kulkevaa, jolloin tätä vuorostaan kehään jäänyt rupee takaa-ajamaan. Tätä tanssia sanotaan kintahisiksi, kintahisilla olemiseksi, ja se alkaa usein muiden kisojen sarjan.

Toinen leikki on naitantakisa, jota myös välistä sanotaan ventsakisaksi tai naittajaisiksi, naittajaisilla olemiseksi myös paikkasilla olemiseksi tai paikkakisaksi. Nämä jälkimäiset leikin nimitykset johtuvat siitä, että siinä aina täytyy olla kaulahuivi (paikka). Kokoonnutaan parittain ja muodostetaan piiri. Naiset pyytävät kavaljeerejään tanssiin tavallisesti siten, että yksi heistä johtaa toiset yksitellen kunkin valitun luo. Johtaja-nainen ja johdettava tarttuvat toistensa käteen ja kumartavat molemmat syvään sen edessä, jota tanssimaan pyydetään. Kumarrus toistetaan moneen kertaan, ja kumarruksien välillä kumarteleva pari aina astuu 2-3 askelta taaksepäin, taas tämän välimatkan päästä palatakseen kavaljeerin eteen kumartamaan. — Kun täten yksi on tanssiin pyydetty, johtaja-nainen samoin jonkun toisen kanssa astuu toisen kavaljeerin eteen, ja näin jatketaan, kunnes tarpeellinen lukumäärä pareja on saatu. Toinen tanssiin-pyytämistapa on se, että kaikki naiset tarttuvat toistensa käsiin ja astuvat näin miesten eteen, jotka tavallisesti istuvat rivissä toistensa vieressä penkillä, ja pyytävät kukin sitä, jonka eteen kohtalo hänet täten vie. Sittenkuin tanssiin-pyytäminen on tapahtunut joko jollakin äsken mainitulla tavalla, tai myöskin ilman erityisiä menoja, mikä sekin on tavallista, muodostetaan piiri, johon kukin pari liittyy siten, että mies ojentaa naiselle oikean kätensä. Sitten yksi pari astuu kehään, mies pitää kiinni huivin toisesta päästä ja nainen toisesta. Täten edellinen seisoo liikkumattomana samassa paikassa ja nainen kulkee kerran hänen ympärinsä ja kumartaa sitten syvään hänen edessään. Sitten hän kerran tekee kierroksen piirissä ja kumartaa jonkun ympäröivässä piirissä olevan edessä, kiertää taas kerran kehän sisällä, kumartaa seuraavalle, ja niin edespäin pitkin koko piiriä, sekä naisten että miesten edessä. Viimeiseksi hän taas kumartaa omalle kavaljeerilleen, ja sitten kumpikin yhtyy piirikulkuun, jonka jälkeen myötäpäivään päin lähin pari lähtee kiertämään samalla tavalla, sitten kaikki muut parit järjestänsä loppuun asti. Nyt taas ensimäinen pari lähtee, mies viskaa huivin johonkuhun kehäpiirissä olevaan, ja nainen ottaa sen pois, antaen sen takaisin miehelle. Tämä viskaa sen sitten taas johonkuhun toiseen, ja nainen tuo sen takaisin hänelle, lopuksi syvästi kumartaen hänen edessään, jonka jälkeen hän panee sen naisen olalle. Mutta nyt on naisen vuoro olla huivista välittämättä, hän näet viskaa sen milloin yhteen, milloin taas toiseen, mistä miehen vuorostaan tulee ottaa se pois ja aina panna naisen olalle. Lopuksi mies pyytää häntä tai jos tahtoo olla oikein kohtelias, kumartaa hieman ja pyytää, laskien huivin hänen olalleen, häntä antamaan sen jollekin toiselle parille. Sitten nainen antaa sen pois ja yhtyy kavaljeerinsa kanssa taas piiriin. Kaikkien parien tulee vuoroonsa tehdä samoin. Kun se on tapahtunut, on vielä jäljellä pyörähdystanssi, joka toimitetaan siten, että yksi pari erällänsä menee sisälle piiriin, mies tarttuu oikealla kädellään naisen oikeaan käsivarteen, pyörähyttää häntä kerran, päästää hänet sitten irti ja tarttuu sitten vasemmalla kädellään jonkun piirissä olevan vasempaan käsivarteen, pyörähytellen häntäkin, sitten taas omaa naistaan, joka koko ajan seisoo piirin sisällä, sitten seuraavan piirissä olevan j.n.e. Kun tämäkin on loppuun suoritettu, on tämä tanssi päättynyt.

Tsinkka on nimeltään tanssi, johon kukin nainen pyytää miehen mainitulla tavalla, ja parit asettuvat kuin tavalliseen neljäiseen eli katrilliin. Vastaisten puolten parit astuvat nyt toisiaan vastaan, niin että miehet hylkäävät naisensa ja juoksevat toistensa ohi, pyörähtävät sitten toiselle puolelle jääneen naisen ympäri, jolloin naisetkin rupeavat vallan samalla tavalla juoksemaan, kukin muodostaen lattialle suuren 8:nmerkin muotoisen kuvion. Kun kahden puolen parit näin kahteen kertaan ovat juosseet, he taas pysähtyvät paikoilleen ja päästävät sivulla olevat vastakkaisparit lattialle toistensa ohi samoin pujoittelemaan. Näidenkin tanssittua kuten juuri on selitetty, alkavat miehet juosta piirissä myötäpäivään, ja naiset vastapäivään, ja miehet tarttuvat ensin oikealla käsivarrella omaan naiseensa, sitä seuraavaan vasemmalla käsivarrella, ja näin eteenpäin vuoroitellem. Kun kukin taas on saanut oman naisensa, alkaa vastahyppely uudestaan, j.n.e.

Kävelykisaksi sanotaan hidasta tanssia, jossa parit ensin seisovat perätysten oven seuduissa. Etumainen pari astuu ensin esiin ja sitten järjestänsä muut parit huoneen toiseen päähän, kääntyvät siitä kummallekin puolelle ja kulkevat takaisin etenevien parien sivuitse. Näin syntyy 4 liikkeellä olevaa jonoa, kaksi keskeä kulkevaa, jotka astuvat eteenpäin, ja kaksi sivulla kulkevaa, jotka astuvat takaisinpäin [s.o. oveen päin], mutta liikkuen niin yhtämittaisesti, ettei näe mitään keskeytystä, sillä samassa kun pari on saapunut lähtöpaikkaan, toinen tarttuu toisen käteen ja kulkee eteenpäin.

Juoksentakisa on hieman edellisen kaltainen, mutta eroaa siitä siinä, että juosten kuljetaan eteenpäin, ja ensin miehet juoksevat toisessa, naiset toisessa jonossa, sitten he kääntyvät jäljessä juoksevain ulkopuolitse ja sitten taas perässä tulevien ulkopuolitse, minkä jälkeen lopuksi taas joudutaan juoksemaan keskimäisissä riveissä, vaikka vastakkaiseen suuntaan kuin alussa.

Käsivetelys on yksinkertaisempi ja tapahtuu siten, että nainen ja mies pitävät — — —

Rämsy y.m. ovat toisia tansseja.

Tavallisesti leikitään korolia viimeiseksi; siinä leikkijät istuvat piirissä; yksi panee kätensä alimmaksi, muut sitten järjestänsä hänen kätensä päälle, alimmat kädet siirtyvät vuoroonsa muiden päälle, ja tätä jatketaan 14 kertaa. Se, jonka käsi 14:nnellä kerralla jää ylimäiseksi, on koroli (kuningas), ja hän määrää, mitä muiden on tekeminen. Tälläisiä hänen säätämiään tehtäviä on, että tulee; syleillä jotakuta henkilöä, kumartaa jonkun edessä j.n.e.

Tanssin ohella muuten lauletaan; vilkkaampien tanssien ohella, joissa juostaan, ovat laulujen sanat venäjänmongerrusta, hitaammissa sekä venättä että suomea (karjalaa); Joskus, kun kaikki ovat hoilottaneet tai laulaneet äänensä käheäksi, ennenkuin jalat vielä ovat tarpeeksi väsyneet, tanssitaan vallan ilman laulua tai soittoa.

25.