[Päiväkirjasta.]
Kieretti, 1 p:nä helmikuuta 1837.
Pallokisa: suurta nahkapalloa potkitaan; se, joka saa potkituksi rajan yli, voittaa.
Kaposilla. [Tästä muistiinpanon loppuun kirjoitettu suomeksi, paitsi mitä seur. alimuistutuksessa erotetaan.] Seiväs maassa, kapoja sidottu juurelle. Yksi vartiona. Potkia pitää varkaita. Jos ken pääsee ilman potkutta lähelle, hän on kapojen herra; ja uusia varkaita.
Kiippisillä — — —
Räähkä ajetusta parrasta, leikkaamattomista hivuksista, aivan tyyni päälaki keritty Pääjärvellä, Kieretissä; tupakasta; jos toisesta kerrasta jäänyttä keitosta syö; jos veren eläviltä ruoaksi tekee tahi toisen tehdä antaa; jos maksan ja sisälmykset ottaa j.n.e. Karjaa teurastettaessa ei verta oteta talteen, se kun pidetään saastaisena. Lihakin on tarkoin pestävä puhtaaksi ja liotettava avannossa.
Jaara, peurannahkainen päällyssaapas; pääkkö, puolisukka (syylinkä, nenänen), peuran päänahkaa. [Tämä kappale ja edellisen kaksi viimeistä lausetta, jotka on edellä olevien kisankuvausten seasta tähän sovitettu, on alkuaan ruotsiksi kirjoitettu.]
Nuotio. Sen piusta kaksi honkaa, miten väkeä. Päällitystin. Päällimäinen koholla pietään vivulla kummastai päästä, sillä tavalla, että nalkki lyöään kumpaan päähän ja sihen vipuvitja kiinnitetään. Lumi luoaan kun seinä makaajia vasten toisella puolella.
Kattilat matkoissa heinätielläki.
Tyttäret usein karkaavat miehillä [= miehille, s.o. miehelään]. — Vanhempia pidetään usein pahasti lapsiltansa — Lapsia vähin koista autetaan — Veli veljensä naista pitää sekaluutta — Huoruutta jos nainut mies naimattoman tytön kera, ei suurena räähkänä henkii[n]sä —