55.
Lehtori Keckmanille.
(Alk. suomeksi.)
Sortavalasta 3 Syyskuvia 1837.
Oiva Weljeni!
Toissa päivänä kirjotin pitkänki kirjan Sinulle, joka ei vielä täysivalmisna on asuntopaikassani 4 virstaa Sortavalasta, Karmalan kylässä. Siinä oli muutamia sanoja Renvallin nykysimmästä kirjotuksesta, jonka Prof. Linseeni lähetti minulle tänne. Ne nyt saavat jäähä. Myös kirjotin Törnuddin käännöksestä. Esimerkiksi pannustasi kolmesta värsystä näyttää hänen siinä paikassa, jossa ovat sanat siitelmä, riennätte loppulyhyitä suanneen. Minusta se ei ole somasti kuuluva, vaan pitäisi sanojen olla, joko alkupitkien eli somimmasti keskilyhyitten, jotta tulisivat kuulumaan esim. näin:
"Oi lapset muinas Kadmon uusi siittelö (siittämys, kantama).
Mit' ootta istuimille näille rientäneet (rientävät, lähteneet edl.)
Rukoiliain oliivalehviä kantaen."
Veljesi, Piispan, runokäännöksestä en kyllä sovi mitänä lausumaan. Jos runoja kirjotetaan luettavaksi (ei laulettavaksi), niin ovat kyllä sillä tavoin, kun sanoo, käännettävät. Vaan jos kääntäjän mieli on saaha niitä käättynäkin laulettavaksi, niin pitäisi kaikitse'ki laitettaa, että tulisivat käymään neljämittasesti, ei kolmella mitalla.
Jos Mehiläiselle ei saisi toista välitoimittajata, niin pitää itseni kokea toisten tointen ohessa saaha sihenki aikaa. Ottajaluvun vähenemisestä en ni suuresti huoli, koska jo alkaessaniki tiesin työtäni ei monelle mieluiseksi ja sentähen päätinki noin korkeinta 200 ruplaa vuoelta omista varoistani lisätä. Tänä vuonna kyllä menee enemmän, koska präntätään 500 kappaletta, vaan tulevana vuonna enpä anna'kan päälle 200 präntätä. Aunuksen paikkakunta jäi tällä kerralla käymättä ynnä muitaki paikkoja, vaan enkö niihin päässe vasta. Täältä lähen nyt Lappeenrannan seuvuille, Viipurin tienoille, Savon Linnan ympäristölle j.n.e.
En tieä, kuinka tullen kiertelemään, jonka tähen elä huoli'kan, kuhunkaan niistä paikoista kirjottaa, koska ennen kirjasi tuloa jo olisin tainnut käyä.