Täkäläiset lappalaiset lukevat hyvin uutta Stockflethin toimittamaa tekstiä, — muutamat ovat yhdessä päivässä oppineet sen. Eilen täällä oli pieni 7—8-vuotias tai tuskin niinkään vanha tyttö, joka luki sangen sujuvasti sekä Uutta Testamenttia että mitä muuta tekstiä tahansa. Kuitenkin tuo uusi teksti täällä oli kohdannut hieman vastustusta, kun oltiin saatu se väärä luulo, että vallan uusi oppi oli siihen yhdistyneenä. Tahdottiin mieluummin saada norjalaisia kirjoja, joita ei ymmärretty. — Jos Suomessa tahdottaisiin antaa lappalaisten lukea omaa äidinkieltään, niin se nyi kävisi hyvin helposti päinsä kun Inarin lappalaiset kaikki(?) ymmärtävät Orjas-lappia ja Utsjoen-Lapin murre on samaa. Mutta pieni Suomenmaa tahtoo kaiketi menettelyllään muutamien lappalaistensa suhteen näyttää, mitä tekisi, jos sillä olisi valta käsissä; että riistäisi valtansa alaisilta kansoilta heidän äidinkielensä. Sen sijaan, että pappi tai pari velvotettaisiin oppimaan lapin kieltä, pakotetaan koko seurakuntia osaamaan suomea, jotta voisivat vastaanottaa opetusta. — Kuinka mukavasti lappalaiset kirjat saataisiin vaihetetuiksi suomalaisiin, joita Norjan 4-5 tuhatta suomalaista tarvitsisivat. Miksi suomalainen asutus Norjan-Lapissa niin suuresti lisääntyy? Sen tähden, ettei Suomen lappalaisilla ole yhteyttä meren kanssa, sillä meri on kuitenkin aina meri, jossa uiskentelee Sammon pirstaleita.
Eilen 12 p:nä olimme aikoneet lähteä lappalaiseen tunturikylään ja olimme jo tilanneet kyydin sekä panettaneet heiniä kallokkaisiin j.n.e., kun vieraita tuli pihaan, Hansen, Durchman ja Tvede. Matka jätettiin sikseen. He olivat tuntureilla olleet vähällä menehtyä tavattomaan myrskyyn; lisäksi oli satanut vettä, joka oli kastellut heidät läpimäriksi. Yhteen kotvaan oli pyryttänyt niin että oli täytynyt seisoa pulkassa, sillä lumi lenteli vaan maata pitkin. Lopulta he olivat eksyneet toisistaan, niin että osa heistä jäi ilman opasta, niin ettei ollut muuta neuvona kun asettaa suunta tuulen ja pohjantähden mukaan, joka joskus pilkotti esiin. — Syy revontuliin: hohtavat aamullakin. — Ukkosta oli kuultu ja salamaa nähty 10 p:nä joulukuuta Utsjoen ja Inarin välillä.
Talo ja tuli. [Tämä kappale suomeksi käsikirj:ssa. Tästä loppuun toisellaisella musteella, on mahdollisesti siis jonakin toisena päivänä kirjoitettu kuin edellinen.] Eivät tulleet kotaan yöksi, vaan tekivät tuonne talon vähän matkan päähän.
Onpa matkatoverini saanut erinomaisen halun, tai mahdollisesti se on hänellä aina ollut, sekä sopivassa että sopimattomassa tilaisuudessa sekaantua puheeseeni. Viimein tulin Stockflethilla maininneeksi, että uskonpuhdistus perustui yksinomaan Raamatun oppiin. Ainakin tunnustuskirjat kokonaan perustuvat kirkkoisien dogmeihin, näin hän oitis oli valmis huomauttamaan. Onneksi olin lukenut Confessio Augustanan ja "Puolustuksen", jotka aina vetoovat Raamatun kohtiin. Hän vaikenikin, kun sanoin varmaan tietäväni, että ne perustuvat Raamattuun — entä katkismukset? Samoin oli eräänä päivänä kysymys sanasta nainen, jonka sanoin merkitsevän vaimoa (naitua). Silloinkin hän Kalevalaan nojaten rupesi väittämään, että se myös merkitsee neitosta! Seuraavana päivänä hän sattui huomaamaan sanat sata naista miehellistä ja huudahti voitonriemuisena: eikö siis tässä paikassa nainen merkitse vaimoakin, vaikka Lönnrot sanoo, ettei se koskaan merkitse muuta kuin tyttöä (naimatonta). Stockfleth purskahti nauruun, samoin minäkin, jolloin hän vasta lienee muistanut edellisenä päivänä juuri väittäneeni, että nainen merkitsi samaa, mitä hän nyt tahtoi todistaa.
37.
[Päiväkirjasta.]
Inari, 28 p:nä tammikuuta 1842.
Perustuksena Venäjällä asuvain suomalaisten kansanheimojen kielten tutkimiselle on suomen ja lapin kieli välttämätön. Suomen kielessä ei ole sibilantteja [suhuäänteitä], jotka lapin kielellä on; lapista taas puuttuu vokaalit y, ö, mutta sillä on lisää suomeen nähden venäjän y (Inarin murteessa) ja sitäpaitsi ä:hän ja o:hon vivahtavia a:n toisintoja: kalkam äännetään melkein kolkam, rakis melkein kuin räkis. Lapissa on myös dualis, sitävastoin vie suomi voiton sijojen runsaudessa. Mutta mitä Suomi on tehnyt tämän kielitutkimuksen hyväksi?
On melkein merkillistä, miten lappalaiset ovat omistaneet norjalaisten, suomalaisten ja venäläisten perusluonteen. — Venäjän-Karjalan puku. — Kaikki säilyttäneet vilkkauden, mutta Veuäjän-puoliset enimmin.
38.