Teidän, korkeasti kunnioitettu herra,
nöyrin palvelijanne
Elias Lönnrot
54.
Pastori Stockflethille.
(Konsepti).
[Arkangeli, 4 p:nä heinäkuuta 1842.]
En saata kylliksi kiittää Veljeä ja Vaimoasi meille osottamastanne hyvyydestä, ja koska kokemus on minulle opettanut, etteivät minulta onnistu sellaiset kuin esim. kiitollisuuden osotukset, niin jätän koko jutun sikseen, ja tahdon tässä vaan lyhyesti kertoa Veljelle matkoistamme, jotka olemme tehneet erottuamme Karasjoelta. Durchmanilla viivyimme sen jälkeen muutaman viikon, millä ajalla viikoksi muutin asumaan erään Inarin lappalaisen mökkiin voidakseni paremmin kuin pappilassa oli tilaisuutta, päästä Inarin kielen murreomituisuuksien perille. Tein muutamia kieliopillisia muistiinpanoja ja käänsin sen lisäksi Inarissa ollessani Mateuksen evankeliumin 5, 6 ja 7:nnen luvun sekä useita suomalaisia sananlaskuja ja lausetapoja Beckerin lauseopista. Inarin murre ei niin varsin paljoa eroa Norjan lapista, ettei kumpaakin puhuville yhteinen kirjakieli olisi mahdollinen. Kaikkialla kuunneltiin hartaasti, kun luin ääneen jotakin Veljen kirjoista ja sanottiin, että ymmärrettiin sisällys, jos kohta yksityiset sanat eivät aina olleet tuttuja. Tämä johtuu kuitenkin osaksi siitä, että kaikki Inarin miehet osaavat Norjan lappia. — Tässä muutamia Inarin murteen omituisuuksia: Deklinatsionit, — Konjugatsionit. — Kirjainopin suhteen on mieleeni juolahtanut se ajatus, että missä kk pehmenee g:ksi (jokka, joga), se ei oikeastaan ole kk vaan k (aspireerattu k), minkä vuoksi Inarin murteessa on vaan yksi h (joha), mutta sanoissa akka (aakka), akka j.n.e. Samoin gieta, gieda. — Mietteeni lapin verbeistä keskeytyivät, ja niin on niiden laita ollut tähän asti, kun minulla viime aikoina on ollut niin paljo työtä venäjästä, etten ole ehtinyt tehdä mitään muuta. Mutta olen uudelleen ryhtyvä niihin, jollen aikaisemmin, niin ainakin K[ajaanissa], ja jos minun onnistuisi saada selville, kuten toivon, lapistakin yksi ainoa alkuperäinen konjugatsioni, ja jos pääsisin sen jäljille, miten molemmat nykyiset konjugatsionin muodot siitä ovat syntyneet, kopioin kernaasti huomioni tulokset ja lähetän Veljelle. — Inarista matkustimme Kuolaan, sieltä Kannanlahteen ja Kemiin, mistä Vienanmeren yli olemme tulleet tänne Arkangeliin. Niistä Venäjän lapin murteista, joita kuulimme matkallamme, olen hieman kirjoittanut Suomi-kirjaan. Ne eivät läheskään eroa Norjan lapista niin paljoa kuin ainakin minä tähän asti olen luullut, ja sen nojalla, mitä nyt itse olen kokenut, tahdon kernaasti yhtyä Veljen lausuntoon, että Norjan lappi on itsenäisin ja paras kaikista lapin murteista. Suokoon vaan Jumala Veljelle terveyttä ja voimia vielä kauan työskennellä sen hyväksi. Piplian-historian luin läpi Utsjoen katekeetan kanssa, ja jos Veljeä huvittaa tietää, mitä huomautuksia hän silloin teki, niin panen ne tähän Veljen nähtäväksi. Ne ovat varmaankin vähäarvoisia.
s. 2. r. 19. mærkak — mærkkan 4. 17. saddulaggak 63. 8. celki 7. 19. nisson 8. 13. likkatalat 10. 15. gallod 18. 21. du — dån 19. 9. Moses — Noa 20. nulid — såggid 21. arvetet — arvet 26. 21. gålmas — gålma 28. 17. nieidaid 44. 11. gadai — viegai 51. 17. bardnai 53. 1. luoddui 20. bordi 54. 4. sån — dån 55. 10. vielljai 56. 20. dåbbe 57. 3. kamelin 58. 7. jugastet 62. 14. akkan 62. 19. divvra 64. 10. akkan 70. 7. vielljasad 11. åudal 77. 6. niegadi 78. 16. cæggim 79. 25. savcai 84. 20. lokkamest 87. 20. su — sunji 97. 13. ja 16. buokai 17. bagjelest 104. 18. buoides 105. 11. noaides 18. lasses 116. 10. ouddi 138. 7. njahnest 140. 5. lækgo — læk 142. 12. ouddi 162. 3. balvvi 168. 8. rajid
Täällä Arkangelissa olemme tavanneet samojeedeja, ja meillä oli tilaisuus oppia heidän kieltään, matkustamatta etemmäksi, varsinkin kun muuan venäläinen arkimandritta Venjamin, joka on kääntänyt evankeliumit samojeedin kielelle, kirjoittanut kieliopin ja toimittanut sillä kielellä sanakirjan — kaikki vielä käsikirjoituksina — on suostunut meille antamaan opetusta. Mutta koska Pietarin Tiedeakatemia on päättänyt toimeenpanna retkikunnan, jolla on muun ohella tarkoituksena Siperian kielten ja myös samojeedin kielen tutkiminen, ja johon ei ainoastaan Sjögren, vaan myöskin toverini Castrén kokonaiseksi kolmeksi vuodeksi on tuleva osanottajaksi, en puolestani pidä tarpeellisena, että nyt opiskelen sitä kieltä, kun myöhemmin vähemmällä vaivalla voin käyttää muiden töiden tuloksia. Castrén on innokkaasti alottanut mainitun kielen tutkimisen jo täällä — ja mitäpä minä sitten teen? Totta puhuakseni, en juuri todenteolla ole mitään tehnyt, mutta lähden pian täältä vepsäläisten luo Aunuksen kuvernementtiin sekä Vologdan ja Novgorodin kuvernementtien pohjoisosiin, missä viivyn koko kesän ja palaan loka- tai marraskuussa Kajaaniin. Ole hyvä ja kirjoita minulle joskus Kajaaniin.
55.
Tohtori Rabbelle.