[Yheksäs Runo.]
Wäinämöinen wenettä laatimassa uupuu kolme sanaa teentärunossaan. Lähtee niitä hakuun. Etsii esinnä muilta paikoilta, kun ei löyä, käypi Tuonelaanki. Huutaa Tuonen jokirannalla wenettä joen poikki päästäksensä. Wastataan wenettä ei saatawan ennen syyn sanottua, mitä oli Tuonelaan tulewa. Wäinämöinen sanoo Tuonen, sanoo rauan, sanoo tulen, sanoo ween Tuonelaan tuonehensa; ei uskota, eikä tuoa wenettää. Jo sanoo oikianki asian, sanoja Tuonelasta lähteneensä. Tuoaan wenet, luoaan joen poikki, syötetään, juotetaan ja makuutetaan. Maatessaan werkkoja laaitaan joelle, Wäinämöisen ei iäti jälelle päästä. Siitä Wäinämöisen piti muiksi ruweta, pienemmäksi muutellate, werkon silmiltä läpi uiaksensa. Niin pääsi Tuonen werkoista, waan sanoa sieltä ei saanut.
Waka wanha WäinämöinenTeki tieolla wenettä,Laati purtta laulamalla;Puuttu pursi pohjapuuta,5. Emeä eriwenonen.Läksi puuta etsimähän,Tammea tawottamahan,Iski puuta kirwehellä,Tammea tasaterällä;10. Tahto tammi wastaella,Puu wiriä wieretellä:"Ei minusta pohjapuuta,Emeä eriwenehen;Jo päiwänä eillisenä15. Mato juureni makasi,Jo aiwin tänäki pänäKorppi istu latwallaniSuu werissä, pää werissä,Kaula kaikki hurmehissa."20. Siitä wanha WäinämöinenWielä eistywi etemmä;Niin löysi mäeltä männyn,Puun petäjän kalliolta,Siit' on saapi pohjan purren,25. Emäpuun eriwenehen.Teki tieolla wenettä,Laati purtta laulamalla;Laulo päiwän, pohjan puutti,Laulo toisen, laian liitti,30. Laulo kohta kolmannenkiHankoja hakatessansa,Parraspuita pannessansa,Tehessänsä teljopuita.Uupu kolmea sanoa35. Päähän laian päästessänsä;Perilaian liitoksessa,Salwalla wenon sakaran,Kokkapuun kohentimilla.Waka wanha Wäinämöinen40. Jo tuossa ajattelewi,Mistäpä sanoja saisi,Loisi lempiluottehia.Paimen wastahan tulewi,Hänpä tuon sanoiksi wirkki:45. "Saat tuolta sata sanoa,Tuhat wirren tutkelmusta,Pääskyparwen päälaelta,Hanhilauman hartioilta,joutsenkarjan juonen päästä."50. Waka wanha WäinämöinenLäksi saamahan sanoja;Paljo pääskyjä menetti,Tuho joukon joutsenia,Harkun hanhia häwitti;55. Ei saanut sanoakana,Ei sanoa puoltakana.Arwelee, ajattelewi:"Tuolla olis sata sanoa,Tuhat wirren tutkelmusta,60. Kesäpetran kielen allaSuussa walkian orawan."Läksi saamahan sanoja,Onkelmoita ottamahan;Pellon petroja häwitti,65. Orawia suuren korren;Ei saanut sanoakana,Ei sanoa puoltakana.Arwelee, ajattelewi:"Tuolta saan sata sanoa,70. Tuhat wirren tutkelmusta,Tuolt' on Tuonelan koista,Manalan alusmajasta."Läksi Tuonelta sanoja,Manalalta lausehia;75. Astua taputtelewi,Astu päiwän, astu toisen,Jo päiwänä kolmantenaTuli Tuonelan joelle.Niin huhuta huiahutti80. Tuossa Tuonelan joessa:"Tuo wenettä Tuonen tytti,Lauttoa Manalan lapsi,Yli salmen saahakseni,Joen poikki päästäkseni."85. Tuonen tyttäret sanowat,Lausuwat Manalan lapset:"Wenet täältä tuotanehe,Kuni syy sanottanehe,Mi sinun Manalle saatti,90. Kuka tuotti TuonelahanIlman tauin tappamatta,Ottamatta oiwa surman,Muun surman murentamatta."Sano wanha Wäinämöinen:95. "Tuoni on mun Manalla saanut,Tuoni tuonut Tuonelahan."Tuonen tyttäret toruwat,Kalman neiot kalkuttawat:"Jo tunnen toen puhujan,100. Tajuelen kielastajan;Kun Tuoni Manalle toisi,Tuoni toisi tullessansa,Manalainen matkassansa,Sylin multa siirrettäisi,105. Koprin kuoppa kaiwettaisi.Mi sinun Manalle saatti?"Sano wanha Wäinämöinen:"Rauta mun Manalle saatti,Teräs tuotti Tuonelahan."110. Tuonen tyttäret toruwat,Kalman immet kantelewat:"Jo tunnen toen puhujan,Tajuelen kielastajan;Kun rauta Manalle saisi,115. Teräs toisi Tuonelahan,Werin waattehet waluisi,Hurmehin hurahteleisi.Mi sinun Manalle saatti?"Sano wanha Wäinämöinen.120. "Tuli on mun Manalle saanut,Walkiainen Tuonelahan."Tuonen tyttäret toruwat,Lapset kalman kalkuttawat:"Jo tunnen toen puhujan,125. Ymmärtelen kielastajan;Kun tuli Manalle toisi,Walkiainen Tuonelahan,Tulin waattehet palaisi,Walkehin walahteleisi.130. Mi sinun Manalle saatti?"Sano wanha Wäinämöinen:"Wesi on mun Manalle saanut,Wesi tuonut Tuonelahan."Tuonen tyttäret toruwat,135. Manan neiot riitelewät:"Tuosta tunnen kielastajan,Tajuan walehtelian;Jos wesi Manalle toisi,Wesin helmasi heruisi,140. Lainehin lapahteleisi.Ei sillä wenettä saaha,Tuoa purtta Tuonelasta;Sano tarkkoja tosia,Walehia wiimmesiä,145. Mi sinun Manalle saatti,Kuka tuotti Tuonelahan,Ilman tauin tappamatta,Ottamatta oiwa surman,Muun surman musertamatta."150. Sano wanha Wäinämöinen:"Toki mä sanon toetki,Jos wähän walehtelinki:Tein tieolla wenettä,Laain purtta laulamalla,155. Laulon päiwän, pohjan puutin,Laulon toisen laian liitin,Laulon kohta kolmannenkiHankoja hakatessani,Parraspuita pannessani,160. Tehessäni teljopuita;Uuwun kolmea sanoaPäähän laian päästyäni,Perälaian liitoksessa,Kokkapuun kohentimilla,165. Salwalla wenon sakaran.Läksin Tuonelta sanoja,Manalalta lausehia.Tuo wenettä Tuonen tytti,Lapsi kalman karpasoa,170. Yli salmen saahakseni,Joen poikki päästäkseni."Toi wenehen Tuonen tytti,Yli salmen saattelewi,Joen poikki päästelewi;175. Syötti miehen, juotti miehen,Pani maata matkamiehen,Mies makaawi, waatet walwo.Tuonen tyttö käykkäleuka,Käykkäleuka, rautasormi,180. Rautarihman keträäjä,Waskilankojen walaja,Keträsi satasen nuotan,Tuhantisen tuuritteli,Yhtenä sykysyyönä,185. Yhellä wesikiwellä.Tuonen poika koukkusormi,Koukkusormi, rautanäppi,Rautawerkkojen kutoja,Waskinuotan walmistaja,190. Kutowi satasen nuotan,Tuhantisen tuuritteli,Samana sykysyyönä,Samalla wesikiwellä.Siitä werkko weetähän195. Poikki Tuonelan joesta,Sekä pitkin jotta poikkiJotta wieläki witahan;Jott' ei päästä Wäinämöisen,Selwitä uwentolaisen,200. Sinä ilmoissa ikänä,Kuuna kullan walkiana,Tuolta Tuonelan koista,Manalan ikimajasta.Sillon wanha Wäinämöinen205. Jo näki tuhon tulewan,Hätäpäiwän päälle saawan;Tohti toisiksi ruweta,Unohti muuksi muutellate:Meni mustana merehen,210. Kiwenä wetehen wieri,Sarana saraikkohon.Saan tappo taimenia,Tuhat emon alwehia;Mato rautaisna matona,215. Kulki kyisnä käärmehenä,Poikki Tuonelan joesta,Läpi Tuonen werkkoloista.Sano tuolta saatuansa,Tuonelasta tultuansa,220. Nousewalle nuorisolle,Kansalle ylenewälle:"Elkäte etinen kansa,Elkäte takanenkana,Lähkö Tuonelta sanoja,225. Manalasta lausehia;Äiä on sinne mennehiä,Ei paljo palannehia,Tuolta Tuonelan koista,Manalan ikimajasta."230. Ei sieltä sanoja saanut,Ei sanoa puoltakana.
[Kymmenes Runo.]
Wäinämöinen yhä sanoja wajalla jo arwelee niitä Antero Wipuselta saawansa. Waan matkat sinne oliwat erinomattain pahoja, muuan juoni neulojen neniä, muuan miekan tutkamia, muuan kirween teriä käytäwä. Waan pitää kuitenki lähteä. Eillä teettää hän rautatalukset, rautapaian ja rautasen korennon Ilmarisella. Niin lähtee, astuu taputtelee, tulee Wipusen luoksi. Tämä jo oli aikoa kuollut ja maassa lewännyt, jotta paikalla kaswo wahwa metsä usiampilaisia puita. Wäinämöinen raiwaa metsän, syöksee korennon Wipusen suuhun. Mitä korennossa päällä meltoa oli, sen Wipunen helposti puri, waan eipä woinutkana terästä syämessä purra. Siitä Wäinämöinen Wipusen muutamasti suunsa kowin suureksi awettua meni suuhun ja suusta watsaan. Jo siellä alkaa takoa, josta kowa tuska ja watsanwäänne Wipuselle. Ei tieten eikä arwaten, mi lienee kohtaus, loihtimalla yrittää wapaaksi päästä. Wäinämöinen kuitenkana ei liiku eikä sano lähtewänsä, ennen kun saisi sanoja kuulla. Niin alkaa Wipunen laulella, josta Wäinämöinen sanoja kyllin kuultuansa lähtee jälelle weneensä luoksi.
Waka wanha Wäinämöinen,Kun ei saanunna sanojaTuolta Tuonelan koista,Manalan ikimajasta,5. Ain' yhtä ajattelewi,Pitkin päätänsä pitäwi,Mistäpä sanoja saisi,Loisi lempiluottehia.Sanan wirkko, noin nimesi:10. "Tuolla oisi sata sanoa,Tuhat wirren tutkelmusta,Suussa Antero Wipusen,Watsassa wanhan Kalewan.Sinne on matka mentäwätä,15. Polku poimeteltawata,Seki matkoa pahinta;Yks on juoni juostakseniNaisten neulojen neniä;Juoni toinen juostakseni20. Miehen miekan tutkamia;Kolmas juoni juostakseniUron tapparan teriä."Lähteä luku tulewi,Toinen käyä kelpoawi,25. Kun on muienki kasakanEli orjan palkollisen.Meni sepponsa pajahan,Sanowi sanalla tuolla:"Ohoh seppo Ilmarinen.30. Taos rautaset talukset,Tao rauta rukkasetki,Paita rautanen rakenna,Laai rautanen korento,Teräksinen tienaellos,35. Tao syämehen teräkset,Weä päälle melto rauta;Lähen saamahan sanoja,Onkelmoita ottamahan,Watsasta wanhan Kalewan,40. Suusta Antero Wipusen."Sano seppo Ilmarinen"Wiikon on Wipunen kuollut,Kalewa kaonnut kauan,Wipunsa wirittämästä,45. Ahtamasta ansatiensä;Et sieltä sanoa saane,Et sanoa puoltakana."Waka wanha WäinämöinenToki läksi, ei totellut,50. Astu päiwän helkytteliNaisten neulojen neniä,Astu toisen torkutteliMiesten miekan tutkamia,Kolmanenki keikutteli55. Uron tapparan teriä.Itse wirsikäs WipunenJo oli wiikon maassa maannut,Kauan lentossa lewännyt;Haapa kaswo hartioilta,60. Koiwu kulmilla yleni,Leppä leukaluun nenästä,Pajupehko parran alta,Otsasta orawikuusi,Hawu honka hampahilta,65. Jaloilta jalo petäjä.Jo tulewi Wäinämöinen,Kaato haawan hartioilta,Koiwun kulmilta kukisti,Leuoilta lepän lewiän,70. Pajupehkon parran alta,Hakko hongan hampahilta,Kuusen otsalta kumosi,Penko pensiän petäjän.Syöksi rautasen korennon75. Ikenihin irjuwihin,Leukohin lotisewihin.Tuosta wirsikäs WipunenHeti herkesi unesta,Tunsi koskewan kowasti,80. Kipiästi kiusasewan.Puri päältä mellon rauan,Päältä rautasen korennon,Ei tiennyt terästä purra,Ei syöä rauan syäntä.85. Auko suunsa suuremmaksi,Leukapielensä lewitti,Nielläksensä Wäinämöistä.Siitä wanha WäinämöinenSaip' on suuhun suuritieon,90. Watsahan warawäkewän;Wiikon kielellä wiruwi,Keruksissa kellehtiwi,Siitä watsahan walahti.Pani paitansa pajaksi,95. Hiat paian palkeheksi,Turkkinsa tuhottimeksi,Housut hormiksi rakenti,Sukat hormin suulliseksi,Polwensa alasimeksi,100. Wasaraksi kyynäspäänsä,Pikkusormensa pihiksi;Takoa taputtelewi,Lyöä lynnähyttelewi,Watsassa warawäkewän,105. Mahtipontisen powessa.Sillon wirsikäs WipunenItse tuon sanoiksi wirkki:"Mi sie lienet miehiäsi,Jo kuka urohiasi;110. Jo olen syönyt sa'an miestä,Tuhonnut tuhan urosta,En ole wielä mointa syönyt;Syet suuhuni tulewat,Kekälehet kielelleni,115. Rauan kuonat kulkkuhuni.Mist' olet Hiisi hingannunna,Kusta juutas julkenunna,Perkele perehtynynnä?Kun olet tullut tunnotonna,120. Tawotonna taputellut,Puremahan, jäytämähän,Syömähän, kaluamahan.Oletko tauti luojan luoma,Surma säätämä jumalan,125. Wai olet pantu palkan eestä,Rakettu rahan nenästä?Jos olet tauti luojan luoma,Surma säätämä jumalan,Niin mä luomme luojahani,130. Heitämme jumalahani,Ei herra hyweä heitä,Luoja kaunista kaota.Jos olet pantu palkan eestä,Rakettu rahan nenästä,135. Niin mä pannen palkatonta,rahatonta juoksemahan,Kullatonta kulkemahan.Tietähän sinun sukusi,Maan kawala kaswantosi;140 Oletko kalma kalmistosta,Perkele pyhästä maasta,Mullista muhajawista,Maista liikuteltawista?Wai olet wieno weestä nossut,145. Ween waahesta walunut;Wai olet tuulen tuuwittama,Meren tyrskyn työnnättämä?Mist' olet pulma puuttununna,Taikia tapahtununna?150. Kiwistäkö, kannoistako,Waiko wanhoista sioista,Waiko watturaunioista,Tietomiesten tienohilta,Lakkipäien lainehilta,155. Noitien noronenistä,Mäkipäistä möyrymiesten,Lummetkoirain koista,Karhun kiljun kartanosta,Rewon rääyntäsialta,160. Jäniksen jäwintämailta?Lähe nyt kumma kulkemahan,Maan paha pakenemahan,Ennen kun sanon emolle,Wirkan wierin wanhemmalle.165. Kun minä etsin emosi,Haen waltawanhempasi,Wielä turmut tuskihisi,Haluisi halkielet;Halkiat paha kaheksi,170. Konna kolmeksi muruksi.Ei ennen minun isoni,Eikä waltawanhempani,Nouatellut noian mieltä,Lahjotellut Lappalaista;175. Sai se liiat liikkumahan,Sai pahat pakenemahan.Jos ei minussa miestä lieneeUkon pojassa urosta,Ompa tuossa weikossani,180. Joka pilwiä pitäwi,Hattaroita hallitsewi.Tuolta ma anon apua,Tuolta huuan hoiwautan,Ylähältä taiwosesta,185. Alahalta maaemästä;Huutelen hätäsen huuon,Panen äänen pakkoisen,Läpi maan, läpi manuen,Läpi kuuen kirjokannen,190. Läpi taiwahan yheksän.Ukko taiwahan napanen,Remupilwen reunahinen.Tuo tänne tulinen miekka,Säkehinen säilä kanna,195. Jolla ma pahan pitelen,Ilkiän iki asetan.Nouse weestä ween emäntä,Sinilakki lainehista,Hienohelma hettehestä,200. Puhasmuotonen murasta,Awukseni, ainokseni,Tuikseni, turwakseni,Tässä työssä työlähässä,Tässä tuskassa kowassa.205. Nouse metsä miehinesi,Korpi kaikki kansoinesi,Perkele perehinesi,Umpilampi lapsinesi;Sata miestä miekallista,210. Tuhat rauaista urosta,Wäeksi wähän urohon,Miehen pienen miehueksi.Kun ei tuosta kyllä liene,Mistä mä anon apua?215. Onko wanhoa wäkeä,Iän kaiken istunutta;Nouse maasta mannun eukko,Pellosta periisäntä,Kaikki maasta miekkamiehet,220. Hiekasta hewoisurohot,Tämän pulmun purkajaksi,Tämän jakson jaksajaksi.Kawe eukko luonnon tytti,Kawe kultanen korea!225. Joka ennen päästöt päästit,Joka ennen jaksot jaksoit,Käy nyt päästö päästämähän,Tämä jakso jaksamahan.Kun ei wielä tuosta liene,230. Saakohon joku jumala,Tuhatkunta perkeleitä,Kaikki päästöt päästämähän,Kaikki jaksot jaksamahan,Kaikki pulmut purkamahan.235. Lähe nyt kohusta konna,Maan kamala maksoistani,Ei siellä sinun sioaSiankana tarpehella;Muunne muutaos majasi,240. Etemmä elosiasi.Minne nyt sinun manoan,Kunne käsken ja kehotan,Kun sa lienet nosto toisen,Toisen nosto, toisen nuoli,245. Toki koitellos kotiisi,Tekiäsi tienohille,Paniasi parmohille.Liiku kun lipiä koira,Tuika kun tulikipuna;250. Lennä kukkona kujaan,Kanan lassa kartanolle;Sorra soimelta hewonen,Nawetasta sarwinauta,Päähyt koukkuhun kowerra,255. Sarwet sontahan sowita,Häntä laske lattialle.Sitte tullessa tupahanMene kynsin kynnyksessä,Polwin porstuan owissa,260. Saahen syrjin syyttömistä,Wieritse wiattomista,Käyös päälle käskiäsi,Nouse päälle nostajasi,Ota kiinni kinterestä,265. Takimmaisista jaloista,Kaijimmista kantapäistä,Wasemmista warpahista;Tunge perkelet tulehen,Isännät perisopesta,270. Emännät owisopesta,Lapset keskilattialta;Suin tulehen, päin tulehen,Takaraiwoin tanterehen;Silmät käännä kellellehen,275. Niskat ruttoin rutase,Wello werta hartioissa,Sotke suolia sisässä,Keitä keuhkoja mahassa.Pane pää pärisemähän,280. Pane luut lotisemahan,Henki huokumattomaksi.Waan en pannekan pahoille,Warsin töille törkehille;Tuonne ma sinun manoan285. Isäntäsi iltaselle,Emäntäsi einehelle,Muorisi muna paloille,Muun perehen murkkinalle;Siellä itkewi isosi,290. Walittawi wanhempasi,Weljesi wesin waluwi,Muorisi murehtelewi.Ota Hiieltä kypärä,Lakki laajan perkelehen,295. Yli meret mennäksesi,Lammit luikutellaksesi;Saaos Hiien hiihtoneuot,Lemmon leppäset siwakat,Pahan miehen paksu sana,300. Joilla hiihat hiien maita,Lemmon lehtoja samoat.Waan jos kyytiä kysynet,Anonet ajohewoista;Ota Hiiestä hewonen,305. Wuoresta walitse warsa,Hiiess' on hywä hewonen,Punatukka tunturissa,Hywälle hypittäjälle,Ajajalle ankaralle,310. Jonka tukka tulta tuiski,Nenä warsin walkiata;Joll' on rautaset kapiot,Teräksiset temmottimet;Jonk' ei kynnet kilpistele,315. Eikä kalpistu kapiot,Ilmankana iljanella,Kalmankana kaljamalla.Jos ei wielä siitä liene,Niin ota sukusi sukset,320. Heimokuntasi hewoset,Weljesi weno punanen,Kulkiaksesi kotihin,Wenehellä wettä myöten,Hewosella tietä myöten,325. Suksilla mäkiä myöten.Ollet kalma kalmistosta,Perkele pyhästä maasta;Niin tuonne sinun manoan,Tuonne käsken ja kehotan,330. Multihin muhajawihin,Maihin liikuteltawihin,Johon on kansa kaatununna,Wäki wahwa wääntynynnä.Ollet wieno weestä nossut,335. Ween waahesta walunut;Niin tuonne sinun manoan,Tuonne käsken ja kehotan,Suurelle meren selälle,Ulapalle aukialle,340. Pohjan pitkähän perähän;Siellä tuulen tuuwitella,Ween wienon wilkutella,Ween synkän sylkytellä.Ollet tuulen tuuwittama,345. Ilman tyrskyn tyyräelmä,Mennös tuulen tietä myöten,Ahawan ratoa myöten;Liiku kun lipiä koira,Siiry kun sininen nuoli,350. Tuika kun tulikipuna.Ja tuonne ma sinun manoanHirwen hiihtokankahille,Jäniksen jäpimämaille,Rewon rääkymäsioille,355. Kontion kiwikolohon,Karhun louhikamarihin,Notkoille noroperille,Soille räykynettömille,Herehisin hettehisin,360. Läilymihin lähtehisin,Jost' et kuulu kuuna pänä,Selwiä sinä ikänä.Jo tuonne ma sinun manoanTuonne kuolletten kotihin,365. Ikimennetten majahan,Waipunetten waattehille.Pohjan pitkähän perähän,Lapin laajahan salohon,Rutjan koskehen kowahan,370. Palawahan pyörtehesen,Johon puut päin putoowat,Perin wieriwät petäjät,Hongat latwoin lankiawat;Kokonansa kokkahongat,375. Tywin syösten suuret hongat,Latwoin laikkapäät petäjät.Jos et tuostakan totelle,Otan hyiset kintahani,Maan matoset wanttuhuni,380. Wielä saan kokolta koprat,Weren juojalta wekarat,Linnulta lihan pitimet,Hawukalta haarottimet,Joilla konnan kopristelen,385. Ilkiän iki asetan.Jo nyt on liitto liikkuasi,Saanut hetki heitteäsi,Lähtöaika lähteäsi,Tehtyä teloamasta,390. Hengellistä hieromasta;Lähe nyt liika liikkumahan,Mies paha pakenemahan,Ennen päiwän nousemista,Koi jumalan koittamista,395. Auringon ylenemistä;Ennen kun sanani saapi,Tahi mieli juohtunewi.Tulkohon jumalan tunti,Apu herran auetkohon.400. Sillon wuoret woina wuoti,Kalliot sian lihana,Lapohina umpilammit,Ylähäiset maat aleni,Alahaiset maat yleni,405. Linnat liikku, järkky järwet,Wuoret waskiset wapisi,Tornit linnan torkahteli,Tullessa jumalan tunnin,Awun herran auetessa.410. Niin sinäin liika liiku,Niin sinäi paha pakene,Liiku liikuteltaessa,Järky järkyteltäessä."Sillon wanha Wäinämöinen415. Itse tuon sanoiksi wirkki:"Hywä täällä on ollakseni,Armas aikaellakseni;Maksat maistawi hywältä,Keuhkot käypi keitokseksi,420. Raswat ruuaksi pätöwi.Enkä lähe luonnenkana,Eriä sinä ikänä,Kun en saa sanoja kuulla,Luoa lempiluottehia,425. Kuulla kyllältä sanoja,Tuhansia tutkelmoita."Sillon wirsikäs Wipunen,Jonk' oli suussa suuri tieto,Mahti ponneton powessa,430. Watsassa warat wäkewät,Aukasi sanasen arkun,Wirsilipponsa wiritti,Lauloaksensa hywiä,Parahin pannaksensa.435. Ei sanat sanoihin puutu,Wirret weisaten wähene,Ennen kalliot kiwiä,Wirrat wienoja wesiä,Umpilammit ahwenia,440. Aaltoja Aluen järwi.Laulo päiwät pääksytysten,Yhytysten yöt saneliEnnen saatuja sanoja,Opituita ongelmoita,445. Wipunsa wirittämillä,Ahtamilla ansatiensä.Laulo synnyt syitä myöten,Luottehet lomia myöten;Pääty päiwä kuulemahan,450. Pääty kuu tähyämähän,Otawainen oppimahan,Aallot seisottu selällä,Lainehet lahen perillä,Puuttu wirrat wieremästä,455. Rutjan koski kuohumasta,Wuotamasta juoksen koski,Joki Joortanan pysähty.Waka wanha WäinämöinenSiitä sai sanoja kuulla,460. Luoa lempi luottehia;Sai saoin sanoja kuulla,Tuhansia tutkelmoita,Suusta Antero Wipusen,Mahtipontisen powesta,465. Watsasta warawäkewän.Siitä wirsikäs WipunenSylkeä tomahtelewiUlos wanhan Wäinämöisen.Itse wanha Wäinämöinen470. Läksi suusta suuritieon,Mahtipontisen powesta,Watsasta warawäkewän,Tuli sepponsa pajahan.Sano seppo Ilmarinen:475. "Joko sait sanoja kuulla,Luoa lempi luottehia,Miten laita lasketahan,Perilaita liitetähän,Kokkapuut kohennetahan?"480. Sano wanha Wäinämöinen:"Jo ma sain sanoja kuulla,Luoa lempi luottehia;Sain saoin sanoja kuulla,Tuhansia tutkelmoita."485. Niin meni wenosen luoksi,Sai wenonen walmihiksi,Laatineksi puinen pursi;Heitti wenonsa teloille,Uuen laiwan lastuillensa.