Wäinämöinen lähtee neittä Pohjolasta. Laskee merta, tulee niemen kohalle, jossa Ilmarisen sisar, Annikka neito, oli waattehia pesemässä. Tämä esinnä arwelee, ku lienee, jo lähemmä tulleen tuntee Wäinämöiseksi. Tuosta kyselemään, minne oli matkoama. Jouwittelee Wäinämöinen jo minnekki menewänsä. Kun neiti ei usko joutawia ja uhkaa weneen kaataa, niin wiimmen Wäinämöinen sanoo toenki, Pohjan neittä kosiin lähteneensä. Siitä kerkiämiseen neiti kotiin, weljellensä tarinoitsee, miten Pohjan neiti oli waarassa muille saaha. Tästäkö sepolle kiiret. Peseksen, suiksen, suoriksen, orit waljaisin, lähtee Pohjolaan. Niin tullaan, Wäinämöinen halki selän purjehessa, Ilmarinen rantoa myöten hewosella. Jo koira Pohjolassa haukkumaan. Käyään katsomaan, tutaan kosioiksi wieraat. Pohjolan emäntä tytärtänsä neuoo Wäinämoiselle menemään, waan tytär itse oli Ilmarisen mielestänsä paremmaksi katsonut.
Waka wanha WäinämöinenLäksi neittä kosjomahan,Päätä kassa katsomahan,Pimiästä Pohjolasta,5. Miesten syöjästä kylästä,Urohon upottajasta.Työnti wenosen wesille,Uuen laiwan lainehille,Kuorikiskoilta teloilta,10. Mäntysiltä järkälöiltä;Nosti päälle purjehpuuta,Kuni mäntyjä mäellä;Nosti puuhun purjehia,Kuni kummun kuusikoita.15. Itse laiwahan laseksen,Alasehen asteleksen,Läksi merta laskemahan,Sinistä sirottamahan,Wenehellä walmihilla,20. Punasella purrellansa.Puhu tuuli purjehesen,Ahawa wenosehensa;Pursi puinen purjehtiwi,Satalauta lainehtiwi,25. Nenätse utusen niemen,Päitse saaren terhenisen.Annikk' oli saaren impi,Sisar seppo Ilmarisen,Joutu sotkut sotkemassa,30. Waattehet wiruttamassa,Laawun laiturin nenässä,Päässä portahan punasen.Katselewi, kääntelewiympäri ihalat ilmat,35. Luopi silmänsä selälle,Käänsi päätä päiwän alle,Keksi mustasen merellä,Sinerwöisen lainehilla.Sanan wirkko, noin nimesi:40. "Mi ollet merellä musta,Ku sinerwä lainehilla;Kun sa ollet hanhikarja,Elikk' armas alliparwi,Tahi muu lihawa lintu,45. Niin sä lentohon lewetösYlähäksi taiwahalle.Kun ollet kalanen karja,Elikkä lohinen luoto,Eli muu sinerwä siika,50. Niin sä uimahan upotos,Wetäitös ween alatse.Kun ollet kiwinen luoto,Elikkä wesikiwonen,Tahi muu wesihakonen,55. Wesi päällesi weellös,Aalto päällesi ajellos.Kun ollet kotonen pursi,Weion westämä wenonen,Niin kohin kotia käännös,60. Wastoin näitä walkamoita,Perin muille walkamoille.Kun ollet kylänen pursi,Ulommaksi uiksennellos,Wastoin muita walkamoita,65. Perin näille walkamoille.Lienet pursi Wäinämöisen,Wene laulajan ikuisen,Niin sä luokseni lähene,Pakinoille painelete,70. Sana wieä, toinen tuoa,Kolmansi kowin puhua."Oli pursi Wäinämöisen,Wene laulajan ikuisen,Jo luoksi lähentelihen,75. Pakinoille painatteli,Sanan wieä, toisen tuoa,Kolmannen kowin puhua.Annik' oli saaren impi,Sisar seppo Ilmarisen,80. Lausutteli matkamiestä,Kysytteli tienkäwiä:"Kunne läksit Wäinämöinen,Olkesit suwannon sulho,Maan walio waatetitse?"85. Sano wanha Wäinämöinen:"Läksin lohta pyytämähän,Kuujoa kuettamahan,Tuossa Tuonelan joessa,Manalan alantehessa."90. Annikk' oli saaren impi,Sanan wirkko, noin nimesi:"Tuosta tunnen kielastajan,Tajuan walehtelian;Toisin ennen mun isoni,95. Muinon waltawanhempani,Läksi lohta pyytämähän,Taimenta tawottamahan,Werkkoja wenehen täysi,Laskuksia laiwa kaikki,100. Teljot täynnä tarpomia,Alla kaaren atroamet,Kultakäpyjä kokalla;Kunne läksit Wäinämöinen,Ulkosit uwantolainen?"105. Sano wanha Wäinämöinen:"Läksin hanhien hakuhun,Kirjasiipien kisahan,Kuolasuien korjelohon,Saksan salmilta sywiltä,110. Ulapoilta aukeilta."Aina Annikki sanowi,Tinarinta riitelewi:"Tuosta tunnen kielastajan,Tajuan walehtelian;115. Toisin ennen mun isoni,Muinon waltawanhempani,Läksi hanhien hakuhun,Kirjasiipien kisahan,Kuolasuien korjelohon;120. Wetehessä kaari kaunis,Jousi suuri jäntehessä,Haukku harmaja wenossa,Koira musta kahlehissa,Rakki juoksi rannan teitä,125. Pentu kiiellen kiwiä;Kunne läksit Wäinämöinen,Suorihet suwantolainen?"Sano wanha Wäinämöinen:"Tule tytti purteheni,130. Neitonen wenoseheni,Niin sanon toet totiset,Walehettomat wakaiset."Aina Annikki sanowi,Tinarinta riitelewi:135. "Tuuli tulko purtehesi,Ahawa wenosehesi,Käännän purtesi kumohon,Wenosi wesiajolle,Jos en saa tosia kuulla,140. Kunne läksit Wäinämöinen;Sano tarkkoja tosia,Walehia wiimmesiä."Sano wanha Wäinämöinen:"Toki ma sanon toetki,145. Jos wähän walehtelinki;Läksin neittä kosjomahan,Päätä kassa katsomahan,Pimiästä Pohjolasta,Summasta Sariolasta,150. Miehen syöjästä kylästä,Urohon upottajasta."Annikk' oli saaren neiti,Sisar seppo Ilmarisen,Kun tunsi toet totiset,155. Walehettomat wakaiset,Heitti sotkut sotkematta,Waattehet wiruttamatta,Käsin kääri waattehensa,Koprin helmansa kokosi,160. Meni juoksulla kotihin,Samolla pihalle saapi,Meni pirttihin pihalta,Sanan wirkko, noin nimesi:"Weli seppo Ilmarinen,165. Lankoni emoni lapsi!Taos mulle sukkulainen,Tao sormukset soriat,Kahet, kolmet korwakoltut,Wiiet, kuuet wyölliswitjat,170. Niin sanon toet totiset,Walehettomat wakaiset:"Kesän kengität hewoista,Talwen rautoja rakennat,Kulkiaksesi kosihin,175. Mennäksesi Pohjolahan;Jo nyt wiewät wiekkahammat,Etewämmät ennättäwät,Saoin markoin maksettusi,Tuhansin lunastettusi,180. Talwin kaksin kaupittusi,Kesin kolmin kosjottusi;Jo menewi WäinämöinenSelässä meren sinisen,Kokan kultasen kuwussa,185. Melan koukkupään nojassa,Pimeähän Pohjolahan,Summahan Sariolahan."Se on seppo Ilmarinen,Takoja iän ikuinen,190. Wasara walahti käästä,Pihet sormista pirahti,Sanan wirkko, noin nimesi:"Annikki sisarueni.Taon sulle sukkulaisen,195. Taon sormukset soriat,Kahet, kolmet korwaskullat,Wiiet, kuuet wyölliswitjat;Lämmitä saloa sauna,Pian pirtti riuwuttele,200. Laai pikkusen poroa,Lipiäistä liuottele,Millä peiponen peseksen,Pulmonen puhasteleksen,Sykysyisistä sysistä,205. Taonnoista talwisista."Annikk' oli niemen neiti,Sisar seppo Ilmarisen,Lämmitti saloa saunan,Pian pirtin riuwutteli,210. Haapasilla halkosilla,Pienillä pirastehilla,Kanto wettä lähtehestä,Herasesta hettehestä,Taitto wastan warwikosta,215. Lempiwastasen lehosta,Laati piimästä poroa,Ytelmästä saipuata,Saipuata säikkywäistä,Miehen pään walottajoa.220. Itse seppo Ilmarinen,Pian pistihen pajahan,Tako neien tarpehia,Wyölliskoukkuja kohenti,Yhen kylyn joutuessa,225. Yhen saunan saapuessa.Siitä kylpi kylläseksi,Walelekse walkiaksi,Sykysyisistä sysistä,Taonnoista talwisista.230. Itse noin sanoiksi saatti:"Annikki sisarueni.Tuoppa paita palttinainenHipiälle hiettömälle,Iholle alastomalle;235. Tuoppa kaatiot kaposetUitimille uittomille,Säärille sasuttomille;Tuoppa haljakka sininenPäälle paian palttinaisen;240. Saappa sarkakauhtanainenPäälle haljakan sinisen;Tuoppa ussakka utunenPäälle sarkakauhtanaisen;Saappa saapka sahmattainen,245. Puhki pilwien puhuja,Läpi metsän läässöttäjä,Hiwuksille hiettömille."Siitä seppo Ilmarinen,Takoja iän ikuinen,250. Otti kultia kypärin,Hopehia huowan täyen,Pisti warsan waljahisin,Puikkohin tulipunasen.Itse istuwi rekehen,255. Kohennaksen korjahansa,Pani oron juoksemahan,Liinaharjan liikkumahan,Wirkku juoksi, matka joutu,Reki wieri, ranta roiski.260. Ajawi karittelewiMeren hietaharjuloita,Simosalmien siwutse,Leppäharjuin hartioitse.Jopa haukku hallikoira,265. Linnan luppa luskutteli.Sano Pohjolan isäntä:"Käyös tyttö katsomahan,Mitä halli haukkunewi,Linnan luppa luskuttawi."270. Tytti warti wastoawi:"Empä ennätä isoni,Kiwi on suuri jauhettawa,Kiwi suuri, jauhot hienot,Jauhaja wähäwäkinen."275. Sano Pohjolan isäntä:"Käyös akka katsomahan,Mitä halli haukkunewi,Linnan luppa luskuttawi."Akka warti wastoawi:280. "Empä tarkon ennättäisi,Leipä on paksu leiwottawa,Leipä paksu, jauhot pienet,Leipoja wähäwäkinen.Sano Pohjolan isäntä:285. "Ainap' on akoilla kiiret,Aina työtä tyttärillä,Wuotehellaki wenyissä;Mene poika katsomahan."Poika tuon sanoiksi wirkki:290. "Mene itse katsomahan,Mie en joua kuitenkana;Pino on suuri pilkottawa,Pino suuri, halot hienot,Pilkkoja wähäwäkinen."295. Aina haukku hallikoira,Willahäntä wieretteli,Saaren wartio walitti,Perän lyöen pientarehen,Hännän maahan torkutellen.300. Sano Pohjolan isäntä:"Ei halli waletta hauku,Linnan luppa luuhattele,Ei se syyttä syyhättele,Eikä honkihin horise."305. Meni itse katsomahanPellolle perimmäiselle,Takimmalle tanhualle.Loi silmänsä luotehelle,Käänsi päätä päiwän alle,310. Jo näki toen totisen,Mitä haukku hallikoira,Maan walio waikutteli,Mustahäntä häilytteli:Ajetahan kirjokorjin315. Maapuolin Simosaloa,Lasketahan laiwoin suurinSelän puolin Lemmen lahta.Itse Pohjolan isäntäPian pirttihin menewi,320. Alle kattojen ajaksen,Sanan wirkko, noin nimesi:"Jo tulewi wierahiaSelällä meren sinisen."Pohjan tytti, Pohjan akka325. Pian pistihen pihalle,Luoen silmänsä selälle,Kääten päätä päiwän alle.Sano Pohjolan emäntä:"Mi tulewi wierahia,330. Se tulewi naimakansa;Kellen menet tyttäreni?Ku se korjalla ajawi,Kirjawalla kiiättäwi,Maapuolin Simosaloa,335. Se on seppo Ilmarinen,Takoja iän ikuinen;Tuopi kultia kypärin,Hopehia huowan täyen.Ku laskewi laiwoin suurin,340. Punalaiwoin purjehtiwi,Selän puolin Lemmen lahta,Se on wanha Wäinämöinen,Tietäjä iän ikuinen;Tuopi laiwalla rahoja,345. Aluksella aartehia.Sille mennös tyttäreni,Ku tuo laiwalla rahoja,Aluksella aartehia;Wanhassa wara parempi,350. Jos on nuori nopsahampi."Niin neiti sanansa wirkki:"Oi on maammo kantajani,Oi emo ylentämäni!Eipä meitä ennenkänä355. Ei ole myötynä rahoin,Ain' on ilman annettunaUrohille pyytäwille,Miehille anowaisille;Sille saanen maammoseni,360. Ku on sampuen takonut,Kirjokannen kalkutellut."Sillon wanha WäinämöinenOli eellä ennättäjä,Heti tungeksen tupahan,365. Alle kattojen ajaksen,Itse tuon sanoiksi wirkki,Owen suussa, alla orren,Kattilan katasioilla,Lakin päästä laskemilla,370. Kintahan kirwottimilla;Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:"Oisiko minulle neittäIkuseksi puolisoksi,375. Kainaloiseksi kanaksi,Siani lewittäjäksi,Paniaksi päänalasen?"Tuopa kaunis Pohjan tytti,Maan kuulu, ween walio,380. Itse ennätti sanoa:"En kiitä meristä miestä,Enkä wanhoa urosta,Tuuli wie merillä mielen,Aiwot särkewi ahawa,385. Waiwa wanhasta tulewi,Ikäwä iällisestä.Ei ole sinulle neittäIkuseksi puolisoksi,Kainaloiseksi kanaksi,390. Siasi lewittäjäksi,Paniaksi päänalasen."
[Kahestoista Runo.]
Ilmarinen tullut Pohjolan tupaan, kysyy neittä puolisoksensa. Pannaan kuni ennen Lemminkäinen kolmelle ansiotyölle, kyistä peltoa kyntämään, metsän petoja suistamaan ja suurta miesten-syöjä haukia Tuonen joelta pyytämään. Ne työt hän kaikki mieliksi raataa, tulee jälelle ja kysyy uuelleen tyttöä. Jo lupaawa arwelee ja imehtelee Pohjolan emäntä, mistä tiesikänä Ilmarinen neien Pohjolassa kaswawan. Wastaa Ilmarinen hywät olleen sanomat isosta emosta ja itsestä tytöstäki, siitä tienneen. Sanoo Pohjolan emäntä waikian olewanki tyttöä salata. Wäinämöinen Pohjolasta jälelle saanut wielä kotona warottaa kenenkänä Ilmarisen kera kilwoin neittä kosjomasta.
Siitä seppo IlmarinenItse tungeksen tupahan,Kaiwaksen katoksen alle,Sanan wirkko, noin nimesi:5. "Jok' on walmis walwattini,Walmis walwateltawani?"Sano Pohjolan emäntä:"Ompa walmis walwattisi,Walmis walwateltawasi,10. Kun sa kynnät kyisen pellon,Käärmehisen käännättelet.Senpä Hiisi ennen kynsi,Lempo warsinki wakoili,Waarnahilla waskisilla,15. Atralla tuliterällä,Yhä poikani polonenKesken heitti kynnöksensä."Sillon seppo IlmarinenEi kärsi käsin ruweta,20. Sowi sormin suorrostella,Ilman rautarukkasitta,Kiwisittä kintahitta.Otti rautarukkasensa,Nouti kintahat kiwiset,25. Tako rautaset talukset,Teräksiset säärystimet,Rautapaitohin panihen,Teräswöihen wyöttelihen.Siitä kynti kyisen pellon,30. Wakoeli maan matosen;Nosti kyitä kynnökselle,Käärmehiä käännökselle.Sano tuolta tultuansaa"Jo ma kynnin kyisen pellon,35. Wakoelin maan matosen,Käärmehisen käännättelin;Onko walmis walwattini,Walmis walwateltawani?"Sano Pohjolan emäntä:40. "Ompa walmis walwattisi,Walmis walwateltawasi,Kun suistat suet saloista,Päistät karhut kankahilta,Aina lehmäni lewitti,45. Tappo tammoja polosen."Sillon seppo Ilmarinen,Takoja iän ikuinen,Teki suitset teräksiset,Päitset rautaset rakenti.50. Niillä suistawi sutoset,Päisti karhut kankahilta,Pani suet suitset suuhun,Päitset päähän kontioille,Sano tuolta tultuansa:55. "Jo ma kynnin kyisen pellon,Käärmehisen käännättelin,Wakoelin maan matosen;Jo suistin suet saloista,Päistin karhut kankahilta;60. Onko walmis walwattini,Walmis walwateltawani?"Sano Pohjolan emäntä:"Jo on walmis walwattisi,Walmis walwateltawasi,65. Kun saat suuren suomuhauin,Liikkuwan kalan lihawan,Tuolta Tuonelan joesta,Manalan alantehesta,Werkotonna, nuotatonna,70. Ilman muutta pyywyksettä;Jo on syönyt saanki miestä,Tuhonnut tuhan urosta."Jopa tuskiksi tulewi,Läylemmäksi lankiawi;75. Takowi kokon tulisen,Waakalinnun walkiaisen,Koprat rauasta takowi,Teräksestä temmottimet;Siiwillen siotteleksen,80. Kokon kynkkäluun nenille,Lenteä lekuttelewi,Lenti Tuonelan joelle,Yksi siipi wettä wiili,Toinen taiwoja tasaili,85. Nokka luotoja lotasi,Koprat merta kuopraeli;Lenti hauin pyyäntähän,Hirmuhampahan hakuhun.Tuli hauki haukotellen,90. Ween koira wengotellen,Eik' oo hauki pienen pieni,Eikä hauki suuren suuri:Kieli kahta kirweswartta,Hampahat harawan warren,95. Kita kolmen kosken werta,Selkäranka seitsemisen.Lenti kokko liitätellen,Isketellen ilman lintu,Eik' oo kokko pienen pieni,100. Eikä kokko suuren suuri:Sen on suu satoa syltä,Kita kuusi koskellista,Kieli wiittä kirweswartta,Kynnet wiittä wiikatetta,105. Siipi taiwoa tapasi,Toinen wettä wiepraeli.Liiteleksen, laateleksen,Katseleksen, käänteleksen;110. Keksi suuren suomuhauin,Liikkuwan kalan lihawan,Iskewi kaloa tuota,Koprin selkähän kawahti.Sillon suuri suomuhauki,Liikkuja kala lihawa,115. Painawi kokon kynimen,Alle selwien wesien.Niin kokko kohotteleksen,Ilmahan ylenteleksen,Nosti mustia muria,120. Päälle selwien wesien,Liiteleksen, laateleksen,Toki toisesti kokewi,Yhen iski kynsiänsäHauin hirmun hartioihin,125. Ween koiran koukkuluihin,Toisen iski kynsiänsäRautaselle kalliolle,Wuorelle teräksiselle.Kilpisty kiwestä kynsi,130. Kalpistihen kalliosta;Jo hauki sukelteleksen,Ween wenkale weäksen,Kynsistä kokon kynimen,Waakalinnun warpahista.135. Siitä kokko rautakopraKohta kolmasti kokewi,Warsin iskeä tapasi,Iski kiinni kynsiänsä,Saipa hauin kynsihinsä,140. Ween koiran koprihinsa,Nosti suuren suomuhauin,Ween wenkalen wetäwi,Alta aaltojen sywien,Päälle selwien wesien.145. Nosti siitäki ylemmä,Korkiammalle kohotti,Oksalle omenatammen,Latwalle lakan petäjän.Wiepi wieläki ylemmä,150. Korkiammalle kohotti,Pitkän pilwen rannan päälle,Pitkän kaaren kannikalle;Pilwet liikku, taiwot nauku,Ilman kannet kallisteli,155. Katkesi ukolta kaari,Kuulta sarwipää sakara.Sillä seppo IlmarinenSai on suuren suomuhauin,Liikkuwan kalan lihawan,160. Tuosta Tuonelan joesta,Manalan alentehesta.Ei wesi weellen tullutKalahauin suomuloista,Ilma ilmallen hajasnut,165. Kokkolinnun höyheniltä.Siitä seppo IlmarinenOtti weitsen huotrastansa,Päätä poikki pahkomahan,Watsa halki wiiltämähän;170. Itse maisteli makua,Itse riipo rintapäitä.Pään on warsin poikki pahko,Wiepi Pohjolan tupahanAnopille antehiksi,175. Itse tuon sanoiksi wirkki:"Tuoss' olis ikuinen tuoliHywän Pohjolan tupahan."Siitä seppo IlmarinenSanan wirkko, noin nimesi:180. "Jo nyt kynnin kyiset pellot,Käärmehiset käännättelin;Jo suistin suet saloista,Päistin karhut kankahilta;Sainki suuret suomuhauit,185. Liikkuwat kalat lihawat,Tuosta Tuonelan joesta,Manalan alantehesta;Joko on walmis walwattini,Walmis walwateltawani?"190. Sano Pohjolan emäntä:"Pahoinpa sinäi laait,Kun sä päätä poikki pahkoit,Watsan warsin halki laskit,Wielä riiwoit rintapäätä,195. Kanssa maistelit makua."Sillon seppo IlmarinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Ei saalis wiatta saahaPaikoilta paremmiltana,200. Saati Tuonelan joesta,Manalan alantehesta;Jok' on walmis walwattini,Walmis walwateltawani?"Sano Pohjolan emäntä:205. "Jo nyt on walmis walwattisi,Walmis walwateltawasi,Jo nyt on neito kosjottuna,Päähyt kassa kaupittuna,Ilmariselle sepolle,210. Kainaloiseksi kanaksi,Ikuseksi puolisoksi."Anto oman tyttärensä,Sanan wirkko, noin nimesi:"Mistä tiesit teltamoinen,215. Kuulit kultani omena,Tämän neien syntywäksi,Impyen ylenewäksi,Kun on nuori neityemme,Wasta kaswawa kanamme?"220. Laulo lapsi lattialta,Poika pieni pankon päästä:"Siitä tiesi teltamoinen,Kuuli kultasi omena,Isopa hywältä kuulu,225. Kuulu kullalta mereltä.Juoksi purret puittomia,Wenot wäljiä wesiä,Tuoen täytensä eloa,Aluksensa aartehia.230. Ja siitä tiesi teltamoinenKuuli kultasi omena;Emopa hywältä kuulu,Kuulu kullasta koista;Nosti leiwät leppehesti,235. Syötti wierahat wälehen.Käwi kujat kuurullahan,Lääwät länkämäisillähän;Aiwon ammo aikasuopa,Aiwon aika huomenessa,240. Mäkähti kewätkaritsa,Kewätuuhi ullotteli,Heinän hienon heittäjätä,Palasen parantajata.Jo siitä tiesi teltamoinen,245. Kuuli kultasi omena:Aiwon aika huomenessaNoki nousi nuorasesta,Sawu paksusta pakeni,Kuulun neitosen koista.250. Sukkulainen suikahteliKärppänä kiwen raossa,Piukahteli pirran piikinTikkana puun kupeessa,Käärilauta käännähteli255. Orawana oksapuussa."Siitä Pohjolan emäntäItse tuon sanoiksi wirkki:"Kaiken sykysyn sanoinki,Keskutin tämän kewään:260. Salwoome piilopirtti,Piilopirtti pikkarainen,Neien kangasta kutoa,Saoin sarkoa kutoa.Laatiome pieni pirtti,265. Pienet piiloikkunaiset,Missä neittä piiletellä,Päätä kassa kaswatella;Pah' on neitonen salata,Hiwus pitkä piiletellä,270. Hywä on hepo salata,Suorajouhi suojaella."Waka wanha WäinämöinenAlla päin pahoilla mielin,Kotihinsa kulkiessa,275. Itse tuon sanoiksi wirkki:"Elkääte etinen kansa,Elkääte lapsen lapsi,Lähkö uimahan uhalla,Weikasta wesien päälle,280. Kilwon neittä kosjomahanSepon Ilmarin keralla."
[Kolmastoista Runo.]
Walmistetaan häitä Pohjolassa. Tapetaan esiksi iso suunnaton härkä ja alotetaan olutta panna. Saahaan olut pannuksi, ei käywäksi. Arwelee oluen pania, mistä käytettä, usiammallaki tawalla kokee, ei taho luonnistua. Niin wiimmen mehiläiseltä saapi yheksän meren takoa tuotua mettä, jolla olut käytetään. Nousee olut, kohoaa ylen woimalliseksi, uhkaa wanteet astiastaan katkaista, jos laulajoa ei heti tuotane. Etsitään hätätilassa laulajoita, ei saaha kunnollista. Aina uhkaa olut. Niin wiimmen pannaan kutsut liikkeelle warottamalla kaikki kutsua wanha Wäinämöinenki Pohjolan pitohin, Lemminkäinen waan yksin kutsumatta heittää. Lähtee orja matkalle ja kutsuu käskyä myöten rahwaan.
Siitä häitä hankittihin,Walmisteltihin pitoja,Häitä Pohjolan tuwilla,Pitoja Pimentolassa.5. Mitä tuohon tuotanehe,Ja kuta we'ettänehe,Noihin Pohjolan pitohin,Sariolan juominkihin,Hywän rahwahan ruuiksi,10. Joukon suuren syötäwäksi?Tuotu on muhia mulli,Sonni saatuna lihawa.Kaswo härkä KarjalassaSonni Suomessa sikesi,15. Eikä härkä suuren suuri,Eikä härkä pienen pieni;Hämehessä häntä häily,Pää keikku Kemijoella,Jalk' on yksi Aunuksessa,20. Toinen Turjan tunturilla,Kolmansi koskella Wuoksen,Neljäs on Lapin lahella.Päiwän lenti pääskylintuHärän sarwien wäliä,25. Kuun juoksi kesäorawaHäpeheltä hännän päähän,Eikä wielä päähän päässyt,Ensinkänä ennättänyt,Keskelläpä yön pitäwi,30. Härän hännällä lepäsi.Etsitähän iskiätä,Katsotahan kaatajata,Wienosta Wenäjän maastaKaunihista Karjalasta,35. Suomen suurilta tiloilta,Ruotsin maasta rohkiasta,Tämän riikin riitamaasta,Tämän wallan wainojasta.Läksi ukko iskemähän,40. Palwonen pitelemähän,Wirokannas wiilemähän;Härkä päänsä häilähytti,Mustat silmänsä mulisti,Ukko kuusehen kawahti,45. Palwonen pajun nenähän,Wirokannas kannon päähän.Ukko kuusesta toruwi,Palwonen pajun nenästäWirokannas kannon päästä:50. "Kun ma tullen toisen kerran,Toki saanen saalihiksiSata saawia lihoa,Werta seitsemän wenettä,Kuuta kuusi tynnyriä."55. Eipä toiste tullukkana,Eikä sen erän perästä.Etsitähän iskiätä,Katsotahan kaatajata;Etsitähän Tuonelasta,60. Manalasta maanki alta,Etsitähän, eipä löytty,Haettihin, ei hawattu.Mies pieni merestä nousi,Uros aallosta yleni,65. Eikä uros pienen pieni,Eikä uros suuren suuri;Pystyn peukalon pituinen,Kolmen sormen korkeuinen:Alla maljan maata mahtu,70. Seulan alla seisomahan.Part' on polwilla eessä,Hiwus kannoilla takana,Päässä paasinen kypäri,Jaloissa kiwiset kengät,75. Weitsi kultanen käessä,Hopiainen huotra wyöllä.Jo tapasi tappajansa,Sonni suuri sortajansa.Heti kun näki eränsä,80. Ruhto niskahan rutosti,Sorti sonnin polwillehen,Kylin maahan kyykähytti.Saiko paljon saalihiksi?Wähän saapi saalihiksi:85. Sata saawia lihoa,Sata syltä makkaroa,Werta seitsemän wenettä,Kuuta kuusi tynnyriä,Hywän Pohjolan pitohin,90. Sariolan juominkihin.Siitä Pohjolan emäntäItse tuon sanoiksi wirkki:"Mistäpä olutta saamma,Tahi taaria panemma,95. Näille häille hankkimille,Pioille piettäwille?En tieä tekoa taarin,Enkä syntyä olosen."Huuhuwi humala puusta,100. Wesi wirrasta wihelsi,Otra pellon pientaresta:"Konsa me koolle saamma,Konsa koolle ja koholle."Osmotar oluen seppä,105. Kapo kaljojen tekiä,Arwelee, ajattelewi:"Mitä tuostaki tulisi,Jos panen pa'an tulelle,Laitan keiton kiehumahan?110. Otti otrasen jywiä,Kuusi otrasen jyweä,Seitsemän humalan päätä,Wettä kauhoa kaheksan;Niin pani pa'an tulelle,115. Laitto keiton kiehumahan.Kuu kiwiä kuumettihin,Kesä wettä keitettihin,Salo puita poltettihin,Salo puita, saari maita.120. Kansa kaikki katsahtawi,Katsahtawi, kaiwahtawi:"Mistäpä sawunen saapi,Auer ilmahan ajaksen."Tuoltapa sawunen saapi,125. Auer ilmahan ajaksen;Sawu saarella palawi,Tuli niemen tutkamessa,Pienikö soan tuleksi,Suuri paimosen paloksi.130. Osmotar oluen seppä,Kapo kaljojen tekiä,Kesän keittäwi olutta,Talwen taaria rakenti;Pani otraista olutta135. Puisen uuen uurtehesen.Sai oluen panneheksi,Ei saanut hapanneheksi.Arwelee, ajattelewi,Sanan wirkko, noin nimesi:140. "Mitä tuohon tuotanehe,Ja kuta kutsuttanehe,Oluelle happameksi,Kaljalle kohottimeksi."Hyw' on tyttö Pohjan neiti,145. Se on soma sormiltansa,Aina liukas liikunnolta,Aina kengältä kepiä.Liikku sillon liitoksella,Laaho keskilattialla,150. Yhtä toista toimitteliKahen kattilan kesellä.Näki puikon lattialla,Otti puikon lattialta,Katselewi, kääntelewi:155. "Mitä tuostaki tulisiKawon kaunihin käsissä,Hywän immen hyppysissä?"Jo kanto kawon kätehen,Hywän immen hyppysihin.160. Kapo kaksin kämmeninsä,Hykersi molempinensa,Molempihin reisihinsä;Synty walkia orawa.Niin se neuo poikoansa,165. Orawaistansa opasti:"Orawani lintuseni,Orpolapseni omani!Juokse tuonne, kunne käsken,Kunne käsken ja kehotan,170. Mielusahan metsolahan,Tarkkahan Tapiolahan;Nouse puuhun pienosehen,Taiten tarhalatwasehen,Jottei kokko kopraseisi,175. Eikä iskis ilman lintu.Käpy pure käessäsi,Kanna kaksi kynnessäsi,Ne kanna kawon kätehen,Tuo olalle Osmottaren."180. Osasi orawa juosta,Matkaella maan ihana.Pian juoksi matkan pitkän,Wälehen wälit lyhyet,Mäen poikki, toisen pitkin,185. Kolmannen wähän witahan,Mielusahan metsolahan,Tarkkahan Tapiolahan.Siellä on kolme korpikuusta,Neljä pienoista petäätä,190. Nousi puuhun pienosehen,Taiten tarhalatwasehen,Eikä kokko kopraissunna,Iskenynnä ilman lintu.Katkasi käpyä kaksi,195. Päitä lehmän leikkaeli,Käwyt kätki kynsihinsä,Kääräsi käpälehensä,Niin kanto kawon kätehen,Hywän immen hyppysihin.200. Osmotar oluehensa,Kapo pisti kaljahansa,Ei ota olut hapata,Eikä nouse nuori juoma.Arwelee, ajattelewi,205. Mitä tuohon tuotaneheOluelle happameksi,Kaljalle kohottimeksi.Hyw' on tyttö Pohjan neiti,Aina kengältä kepiä;210. Liikku sillan liitoksella,Laaho keskilattialla,Yhtä toista toimitteliKahen kattilan kesellä,Näki lastun lattialla,215. Otti lastun lattialta.Katselewi, kääntelewi:"Mitä tuostakin tulisiKawon kaunihin käsissä,Hywän immen hyppysissä?"220. Jo kanto kawon kätehen,Hywän immen hyppysihin.Kapo kaksin kämmeninsä,Hykersi molempinensa,Molempihin reisihinsä;225. Synty näätä kultarinta.Niin se neuo nääteänsä,Orpolastansa opasti:"Näätäseni lintuseni,Orpolapseni omani!230. Mene tuonne, kunne käsken,Kunne käsken ja kehotan,Kontion kiwikololle,Metsän karhun kartanolle.Siellä karhut tappelewat,235. Kontiot kowin eläwät;Koprin kuonoa kokoa,Käsin waahtea waluta,Se kanna kawon kätehen,Tuo olalle Osmottaren."240. Jopa taisi näätä juosta,Kultalintu liihätellä,Pian juoksi matkan pitkän,Wälehen wälit lyhyet,Joen poikki, toisen pitkin,245. Kolmannen wähän witahan,Kontion kiwikololle,Karhun louhi kartanolla.Siellä karhut tappelewat,Kontiot kowin eläwät,250. Rautasella kalliolla,Wuorella teräksisellä.Juoksi kuona karhun suusta,Waahti kontion kiasta,Koprin kuonoa kokosi,255. Käsin waahtea walutti,Sen kanto kawon kätehen,Hywän immen hyppysihin.Osmotar oluehensa,Kapo kaato kaljahansa;260. Ei ota olut hapata,Eikä nouse nuori juoma.Arwelee, ajattelewi,Mitä tuohon tuotaneheOluelle happameksi,265 Kaljalle kohottimeksi.Hyw' on tyttö Pohjan neiti,Aina kengältä kepiä,Liikku sillan liitoksella,Laaho keskilattialla,270. Yhtä toista toimitteliKahen kattilan kesellä,Näki lehen lattialla,Otti lehen lattialta.Katselewi, kääntelewi:275. "Mitä tuostakin tulisiKawon kaunihin käsissä,Hywän immen hyppysissä?"Jo kanto kawon kätehen,Hywän immen hyppysihin.280. Kapo kaksin kämmeninsä,Hykersi molempinensa,Molempihin reisihinsä;Synnyttäwi mehiläisen.Niin se neuo lintuansa,285. Mehiläistänsä opasti:"Mehiläinen lintuseni,Orpolapseni omani!Lennä tuonne, kunne käsken,Kunne käsken ja kehotan,290. Ylitse meren yheksän,Meri puolen kymmenettä.Tuo simoa siiwissäsi,Kanna mettä kaapussasi,Helewästä heinän päästä,295. Kukan kultasen nenästä;Ne kanna kawon kätehen,Tuo olalle Osmottaren."Mehiläinen meiän lintuJopa lenti, jotta joutu,300. Pian lenti matkan pitkän,Wälehen wälit lyhyet,Meren poikki, toisen pitkin,Kolmannen wähän witahan,Ylitse meren yheksän,305. Meri puolen kymmenettä,Tuurin uutehen tupahan,Palwosen laettomahan.Siellä on neiti nukkununna,Wyöwaski walahtununna,310. Kupehill' on kultaheinä,Wyöllähän hopia heinä,Siwulla simanen heinä,Mesiheinä helmassansa.Kasti siipensä simahan,315. Toisen siipensä metehen,Helewähän heinän päähän,Kukan kultasen nenähän.Toi simoa siiwessänsä,Kanto mettä kaapussansa,320. Sen kanto kawon kätehen,Hywän immen hyppysihin.Osmotar oluehensa,Kapo pisti kaljahansa,Jo otti olut hapata,325. Jopa nousi nuori juoma,Puisen uuen uurtehessa,Korwon koiwusen sisässä.Kuohu korwien tasalle,Ärjy päälle äprähien,330. Tahto maahan tyyräellä,Lattialle lainehella.Pantihin olut punanen,Kalja kaunis käytettihin,Nassakkahan tammisehen,335. Tynnyrihin pienosehen,Tapin waskisen warahan,Kiwisehen kellarihin.Olut tykki tynnyrissä,Kalja keikku kellarissa:340. "Kun nyt juojani tulisi,Lakkiani laitteleisi,Kunnollinen kukkujani,Laaullinen laulajani!"Etsittihin laulajoa,345. Laaullista laulajoa,Kunnollista kukkujoa,Kaunista karehtioa.Lohi on tuotu laulajaksi,Hauki kunnon kukkujaksi;350. Ei lohessa laulajoa,Kuonasuussa kukkujoa,Lohen on leuat lonkallahan,Hauin hampahat hajalla.Etsitähän laulajoa,355. Laaullista laulajoa,Kunnollista kukkujoa,Kaunista karehtioa.Laps' on tuotu laulajaksi,Poika kunnon kukkujaksi;360. Ei lapsessa laulajoa,Kuolasuussa kukkujoa,Ääni on lapsen langennunna,Puhet suuhun puuttununna.Niin sano olut punanen,365. Noitueli nuori juoma,Nassakassa tammisessa,Tapin waskisen takana:"Kun ei tuoa laulajoa,Laaullista laulajoa,370. Kunnollista kukkujoa,Kaunista karehtioa,Potkin poikki wanteheni,Ulos pohjani porotan."Sillon Pohjolan emäntä375. Pani kutsut kulkemahan,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Ohoh piika pikkarainen,Orjani alinomanen.Kutsu rahwasta kokohon,380. Miesten joukko juominkihin;Kutsu köyhät, kutsu kurjat,Kutsu rujot, kutsu rammat,Rujot rein reutuellos,Rammat ratsahin ajellos,385. Sokiat wenehin soua.Kutsu wanha WäinämöinenLailliseksi laulajaksi,Elä kutsu Kaukomieltä,Elä lieto Lemminkäistä,390. Se on lieto LemminkäinenAhti ainaki torasa."Orja tuon sanoiksi wirkki,Kysytteli, lausutteli:"Mistä tunnen Kaukomielen,395. Kusta lieto Lemminkäisen?En tieä Ahin kotia,Kaukomielen kartanoa."Sano Pohjolan emäntä:"Hywin tunnet Kaukomielen;400. Ahti saarella asuwi,Weitikkä wesien luona,Laajimman lahen kohallaKaukoniemen kainalossa.Kaukomielen silmä karsas,405. Leuka pitkä Lemminkäisen,Ahin suu wähiten wäärä,Nenä weitikän nykerä."Tuopa piika pikkarainen,Raataja rahan alanen,410. Kutsu rahwahan kokohon,Miesten joukon juominkihin;Kutsu kurjat, kutsu köyhät,Kutsu rujot, kutsu rammat,Rujot rein reutueli,415. Rammat ratsahin ajeli,Sokiat wenehin souti.Kutsu wanhan Wäinämöisen,Laulajan iänikuisen;Se on kaunis Kaukomieli,420. Senp' on heitti kutsumatta.