[Neljästoista Runo.]
Kokoutuu rahwas Pohjolan häihin, wäwy rahwaan keskellä. Wäwyn hewosesta huoli piettyä, käytetään itsekki tuwassa, joka kauniisti siiwottuna näyttää ouolta, ettei esinnä helposti tutakkana. Tupaan tullutta katselee wasta tarkemmin kynttilän walkialla wäwyä anoppi ja kiittää kauniin muotoseksi. Tuoaan olutta, joka nyt Wäinämöisessä tapaa laillisen laulajansa. Waatii Ilmarista Wäinämöinen keralliseksi. Ilmarinen ei sano kylässä kehtoawansa, kehottaen Wäinämöistä waan yksin laulamaan. Niin laulelee Wäinämöinen ja toiwottaa wastaista onnea toisteki Pohjolassa yhtä ilosesti elettäwäksi. Oluen juotua ja laulettua syöttää kaiken rahwaan Pohjolan emäntä yltäkylläsillä ruuilla.
Itse Pohjolan emäntäOli ulkona olia,Weräjillä wiepoaja.Kuulewi kumun kujalta,5. Rannalta reen ratsinan.Loi silmänsä luotehelle,Käänti päätä päiwän alle.Jo näki wäen tulewan,Wäwynsä wäen tulewan.10. Sanan wirkko, noin nimesi:"Luulin tuulen tuulewaksi,Pinon pystyn wierewäksi,Meren rannan raukewaksi,Someren karehtijaksi.15. Eipä tuuli tuulekkana,Pino pysty wierekkänä,Meren ranta rauekkana,Someret karehikkana;Wäwyni wäki tulewi,20. Saoin kaksin kääntelewi.Ei ole wäwy eillimmäissä,Eikä wäwy jälkimmäissä.Wäwy on keskellä wäkeä,Hywän rahwahan raossa.25. Mistä mä wäwyni tunnen?Tuosta ma wäwyni tunnen:Wäwy on mustalla orolla,Niinkun syöwällä suella,Kantawalla kaarnehella,30. Lentäwällä liewehellä.Kuus' on kullaista käkeäWempelellä kukkumassa,Seitsemän siniotustaRahkehella laulamassa."35. Jo kumu kujasta kuulu,Aisan kalke kaiwotieltä,On wäwy pihalle saawa,Wäwyn kansa kartanolle.Laps' oli pieni lattialla,40. Poika pirtin permannolla;Laulo lapsi lattialta,Poika pieni permannolta:"Pois pojat, ulos urohot,Pihalle pisimmät miehet,45. Rinnuksia riisumahan,Rahkehia raastamahan."Jo ulos urohot saiwatPistihen pihalle miehet.Siellä on Pohjolan emäntä;50. Sanan wirkko, noin nimesi:"Kylän pojat kyyhkyläiset.Ottootes wäwyn oronenWaskisista waljahista,Rahkehista rautasista,55. Wesasista wempelistä,Sulkkusista suitsuloista,Piehtaroia pehmiällä,Tasasella tanhualla,Nurmella mesinukalla,60. Maalla maksankarwasella,Jottei karwa katkiaisi,Puolikana pois tulisiKylän pojat kyyhkyläiset!Juottootes wäwyn oronen65. Kultasesta kaiwosesta,Herasesta hettehestä,Tulewasta, täytywästä,Lähtehestä läikkywästä,Alta kuusen kukkalatwan,70. Alta pensiän petäjän.Apattootes wäwyn oronenPestyin otrin, lestyin leiwin,Keitetyin kesäsin wehnin,Surwotuin suwirukehin.75. Kylän pojat kyyhkyläiset.Wiekööte wäwyn oronenTakimmalle tanhualle,Soimelle ylimmäiselle,Wakkaselle waskiselle,80. Koropalle kullitulle.Sitootes wäwyn oronenKultasihin koltsasihin,Rautasehen renkasehen,Tammisehen patsahasen.85. Mahtuuko wäwy tupahanKamanan korottamatta,Kynnyksen alentamatta,Owiseinän ottamatta,Siwuseinän siirtämättä,90. Periseinän päästämättä?Ei mahu wäwy tupahanKamanan korottamatta,Kynnyksen alentamatta,Owiseinän ottamatta,95. Siwuseinän siirtämättä,Periseinän päästämättä;Wäwy on päätänsä pitempi,Korwallista korkiampi.Kamanat ylentyöhöt,100. Lakin päästä laskematta,Kypärin kohottamatta.Kynnykset alentuohot,Ettei kengätkän kuluisi,Lewiäisi hienot helmat.105. Owet ilman awautohot,Ilman käsin koskematta,Peukalon pitelemättä!"Jo wäwy sisälle saapi,Alle kattojen ajaksen;110. "Joko täällä on penkit pesty,Joko lattiat lakaistu,Joko on sillat siiwottuua,Lusikkaiset lautasella?Jopa tääll' on penkit pesty,115. Jopa lattiat lakaistu,Jo on sillat siiwottuna,Lusikkaiset lautasella.En tunne tätä tupoa,Mistä puista on pirtti tehty,120. Mistä suoja tänne saatu;Siwult' on satoa syltä,Päältä poikitse tuhatta.Siwuseinä on siilin luista,Periseinä petran luista,125. Owiseinä osman luista,Kamana karitsan luista.Orret on omenapuusta,Patsas puista päähkehistä,Luaslauta lumpehista,130. Laki lahnan suomuloista.Lattia on wesin wanuttu,Pöytä kullin kirjaeltu,Rahi rauasta rakettu,Penkit pienistä rahoista.135. Uuni uusista kiwistä,Panko saksan paasiloista,Kiukoa meren kiwistä,Karsina Kalewan puista."Siitä seppo Ilmarinen140. Itse tungeksen tupahan:"Terwe tännekki jumala!Huonehesen honkasehen,Pirttihin petäjäisehen,Alle kuulun kurkihirren."145. Sano Pohjolan emäntää"Terwe tänne tultuasi,Tänne pienehen pesähän,Matalaisehen majahan.Kylän pojat kyyhkyläiset!150. Istuttoote meiän wäwyäSelin seineä sinistä,Päin pöyteä punaista,Kohin kullaista stoloa,Rinnoin ristirahwahaista.155. Kylän naiset kyyhkyläiset!Tuokaa tulta tuohisellaTempoote terwaksella,Näkisin wäwyni silmät,Sinisetkö, wai punaiset,160. Waiko waatewalkeuiset."Tuotu on tulta tuohisella,Temmottuna terwaksella;Tuli on tuohinen rämäkkä,Sawu musta terwaksinen.165. "Kylän naiset kyyhkyläiset!Tuokaa tulta tuohuksella,Wahasella walkiata,Millä nään wäwyni silmät;Sinisetkö, wai punaiset,170. Waiko waatewalkeuiset.Jo nyt nään wäwyni silmät;Ei siniset, ei punaset,Eikä waatewalkeuiset,Meren on waahen walkeuiset175. Meren ruowon ruskeuiset,Meren kaislan kauneuiset.Sopipa siikanen siwulle,Kanamarja kainaloihin.Ohoh piika pikkarainen,180. Kylän paras palkkalainen!Tuo olutta tuoppisella,Kanna kaksikorwasella,Noille kutsuwierahille,Kutsuloille kunnioiksi.185. Anna tuopin totta tehä,Wiisi wantehen wikoa,Juosta olwen orren päästä,Siman waarnojen sisästä,Noille kutsuwierahille,190. Kutsuloille kunnioiksi.Jo on wiikon juomat pantu,Saatu otraset oluet,Noille kutsuwierahille,Kutsuloille kunnioiksi."195. Tuop' on piika pikkarainen,Raataja rahanalanen,Toi olutta tuoppisella,Kanto kaksikorwasella,Noille kutsuwierahille,200. Kutsuloille kunnioiksi.Anto tuopin totta tehä,Wiisiwantehen wikoa,Juosta olwen orren päästä,Siman waarnojen sisästä,205. Noille kutsuwierahille,Kutsuoloille kunnioiksi.Siinä sai olut punanenLakkiansa, laulajansa,Kunnolliset kukkujansa,210. Kaunihit karehtiansa.Olipa wanha Wäinämöinen,Wirren ponsi polwuhinen,Parahina laulajina,Tietäwimpinä runoina.215. Ensin ottawi olutta,Siitä laululle rupesi,Töille wirtten työntelihen.Sano wanha Wäinämöinen:"Isännät imehtelewät,220. Emännät ajattelewat:Joko keitin juoman kehnon,Pahanko panin oluen;Kun ei laula laulajamme,Hyreksi hywät runomme,225. Kuku kultawierahamme,Ilotse ilokäkemme.Kukapa tässä kukkunewi,Kenkä kielin laulanewi,Näissä Pohjolan pioissa,230. Sariolan juomingissa;Ei tässä lattiat laula,Kun ei laula lattilliset;Eikä ikkunat ilotse,Kun ei ikkunan isännät;235. Eikä tässä pöykä pöyät,Kun ei pöykä pöyälliset.Jos ei muut lihawat laula,Werewämmät wierettele,Niin mä laulan laiha poika,240. Mies weretön wierettelen;Laulan laihoilta lihoilta,Kupehilta kuuttomilta,Tämän iltamme iloksi,Päiwän kuulun kunniaksi.245. Onko tässä nuorisessa,Nuorisessa kaunosessa,Tässä suuressa su'ussa,Ilossa ison alasta,Ku panis käen kätehen,250. Haan toisehen hakahan,Lauloaksemme hywiä,Parahia pannaksemmeSinä seppo Ilmarinen,Lankoni, emoni lapsi!255. Itse lähe laulamahan,Saa kera sanelemahan.Suu sinulla, suu minulla,Kieli kemppi kummallaki,Suu hywän pakaelewi,260. Sitä korwat kuuntelewi;Kieli kummoa sanowi,Sitä mieli muistelewi;Mies paha pahoin tekewi,Parempi parantelewi."265. Sillon seppo IlmarinenSanan wirkko, noin nimesi:"Me yhen emosen lapsetYhen kantamat kaposen,Yhen peipposen pesemät,270. Yhen sotkan suorittamat,Harwoin yhtehen yhymmä,Saaumma sanelemahan,Näissä Pohjolan pioissa,Sariolan juomingissa.275. Laulaisinpa, taitaisinpa,Laulaisin minä kotona,Waan en kehtoa kylässä,Kylän naiset nauranewat;Piiat pilkan pistänewät,280. Miehet mieron herjannewat.Sinä laulaja ikuinen,Wirren ponsi polwuhinen!Itse lauluja laellos,Itse wirsiä weellös,285. Jott' on kumma kuulianki,Ime ilman olianki,Sinä synnyit yötä ennen,Minä päiweä jälestä."Sano wanha Wäinämöinen:290. "Kun ei toista tullekkanaKerallani laulamahan,Itse laulan itsekseniKuulla noien kultasien,Tietä mielitehtosien,295. Nousewassa nuorisossa,Kansassa ylenewässä:Anna wastaki jumala,Toisteki totinen luoja,Näin näissä elettäwäksi,300. Toiste puuhaeltawaksi,Näissä Pohjolan pioissa,Sariolan juomingissa.Anna toisteki jumala,Wastaki wakainen luoja,305. Oloset jokena juosta,Meet wirtana wilata,Näissä Pohjolan tuwissa,Sariolan salwoksissa,Alla kuulun kurkihirren310. Alla kaunihin katoksen,Iällä tämän isännän,Elinajalla emännän.Luoja koston kostaohon,Pankohon jumala palkan,315. Emännälle eteisehen,Isännälle pöyän päähän,Pojalle rahin nenähän,Keträpuuhun tyttärelle,Jottei wastakan katuisi,320. Yön perästä peljästyisiNäitä häitä juotawia,Pitoja piettäwiä.En minä mitänä woita,Enkä tarkon taiakkana;325. Herännenkö, heittänenkö,Luonenko, lopettanenko.Wirren laulon, laulun laiton,Oksat karsin, tien osasin,Kerin wirteni kerälle,330. Sowittelen sommelolle,Panen aitan parwen päähän,Luisten lukkojen sisälle,Jost' ei pääse päiwinähän,Selwiä sinä ikänä,335. Ilman luien lonsumatta,Leukojen leweämättä,Hammasten hajoamatta,Kielen keikkelehtämättä."Siinä wanha Wäinämöinen,340. Laulo päiwän, laulo toisen,Laulo kohta kolmannenki;Päiwänäpä kolmantenaRikkohen reki runolta,Jalas taittu laulajalta,345. Noissa Pohjolan pioissa,Sariolan juomingissa.Sillon wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Onko tässä nuorisossa,350. Nuorisossa kaunosessa,Käwiä Tuonelta oroa,Manalalta wääntieä,Reki uusi laatiani,Ratsu on rakentoani?"355. Sekä nuoremmat sanowi,Jotta wanhemmat sanowi:"Eule tässä nuorisossa,Tässä suuressa su'ussa,Käwiä Tuonelta oroa,360. Manalalta wääntieä,Reki uusi laatiasi,Ratsu on rakentoasi."Sillon wanha Wäinämöinen,Laulaja iän ikuinen,365. Läksi Tuonelta oroa,Manalalta wääntieä.Itse Pohjolan emäntäSyötti suin sulassa woissa,Koprin kuorekokkaroissa,370. Noita kutsuwierahia,Kutsuloille kunnioiksi.Syötti lohta luutoselta,Luutoselta, luotaselta,Siwulta sian lihoa,375. Murotellen woi-muruja,Sirotellen sian päitä.Olipa olut ostamaton,Mesi markoin maksamaton,Noissa Pohjolan pioissa,380. Hywän joukon juomingissa.Olut juoksi orren päästä,Sima waarnojen sisästä,Noille kutsuwierahille,Kutsuloille kunnioiksi.
[Wiidestoista Runo.]
Saahaan wiimmenkänä walmihiksi morsian ja työnnetään Ilmariselle. Muistuttelee wielä emo jo iäksi lähtewänki koista. Tästä kowin huolestunut morsian kaikki sanoo entiset toiwotuksensa olleen miehelle päästä, nyt päästyä toisin ajattelewan. Emo lohutellen kieltää millänä olemasta monenki keinollisen, hywin eläjän miehen saatua. Siitä opastelee tyttöänsä miten uuella paikalla käyttääte ja warottaa sulhoa ei pahoille wieä, eikä pahoin piätellä. Jo eriäwä morsian kotosia kiittää ja jättelee hywästi. Hywästi jättelewän koppaa rekehensä Ilmarinen ja lähtee Pohjolasta. Morsian yhä ikäwissä jo tiellä toiwottelee missäki olewansa ennen kun sulhon reessä. Lohutellen Ilmarinen kieltää huolimasta hywät päiwät tulewassa koissa saawan.
Jo oli wiikon häitä juotu,Kauan pietty pitoja,Juotu häitä Pohjolassa,Pitoja Pimentolassa.5. Sano Pohjolan emäntäIlmariselle sepolle:"Mit' istut isoni poika,Weljes wanhin walwastelet?Istutko ison hywyyttä,10. Wai emännän armautta,Naimakansan kauneutta,Pirtin pienen walkeutta?Et istu ison hywyyttä,Et emännän armautta,15. Naimakansan kauneutta,Pirtin pienen walkeutta;Istut impyen hywyyttä,Neitosesi armautta,Walwattisi walkeutta,20. Kanawarren kauneutta.Sulho wiljon weljyeni!Wuotit wiikon, wuota wielä,Ei oo walmis walwattisi,Suorinut ikisopusi;25. Puol' on päätä palmikoittu,Puoli palmikoittawana.Sulho wiljon weljyeni!Wuotit wiikon, wuota wielä,Ei oo walmis walwattisi,30. Suorinut ikisopusi;Wast' on hiema hiemoteltu,Toinen hiemoteltawana.Sulho wiljon weljyeni!Wiikon wuotit, wuota wielä,35. Ei oo walmis walwattisi,Suorinut ikisopusi;Wast' on jalka kengitetty,Toinen kengiteltäwänä.Sulho wiljon weljyeni!40. Wuotit wiikon, wuota wielä,Ei oo walmis walwattisi,Suorinut ikisopusi;Wast' on käsi kinnastettu,Toinen kinnasteltawana.45. Sulho wiljon weljyeni!Jo nyt on walmis walwattisi,Suorinut ikisopusi.Mene nyt myötä myöty neiti,Kanssa kaupattu kananen,50. Kun olit rakas rahalle,Käpäs kättä antamahan,Kiewäs kihlan otantahan.Etpä äiän nuori neitiYli pääsi ymmärrellyt,55. Kahen puolisi katsellut,Jos laait kautun kaupan,Ikä on kaikki itkeminen,Wuosi woikerrehtaminen;Kun läksit isän koista,60. Siirryit syntymäsialta,Emosi elantomailta,Kantajasi kartanolta.Ja mikä sulta mielen otti,Kuka haikian hajotti,65. Mokomalta mielewältäKylän kaiken wiisahalta,Kun läksit isosi luota,Oman emosi elolta?Niin tytär ison kotona70. Kun kuningas linnassansa,Niin miniä mieholassaKun wanki Wenäehellä.Luulit yöksi lähtewäsi,Käyä päiwäksi käkesit,75. Toiwoit kuuksi kulkewasi,Puoleksi poikeltawasi.Etpä yöksi lähtenynnä,Etkä päiwäksi käennyt,Etkä kuuksi kulkenunna,80. Puoleksi poikeltanunna.Jopa jouwuit wiikommaksi,Polwemmaksi poikellitse,Iäksi ison koista,Elinajaksi emosi.85. Morsian sisarueni,Kapulehti laklueni!Itke koprin kyynelesi,Kamaloin haluwetesi,Ison pestyille pihoille;90. Pisaret ison pihoille,Lammit taaton lattialle.Askelt' on piha pitempi,Waja waaksoa isompi,Kynnys hirttä korkiampi,95. Kerran toisen kertoessa."Neito parka huokaeli,Huokaeli, henkäeli,Suru syämmellen panihen,Wesi silmillen wetihen.100. Itki koprin kyyneleitä,Kamaloin haluwesiä,Ison pestyille pihoille;Pisaret ison pihoille,Lammit taaton lattialle.105. Itse tuon sanoiksi saatti:"Noinpa tiesin, noinpa luulin,Noinpa arwelin ikäni,Sanon kaiken kaswinajan:Et sä neito ollekkana110. Oman wanhemman warassa,Kantajasi kainalossa;Äskenpä olisit neitoMieholahan mennessäsi,Jalka toinen kynnyksellä,115. Toinen korjassa kosian;Oisit päätäsi pitempi,Korwallista korkiampi.Tuota toiwoin tuon ikäni,Katsoin kaiken kaswinajan,120. Wuotin kun hyweä wuotta,Katson kun kaunista keseä.Nyt on lähtöni lähemmä,Toiwoni toeksi saanut,Saanut jalka kynnykselle,125. Toinen korjahan kosian.En lähekkänä ilolla,Enkä riemulla eriä,Tästä kullasta koista,Iän nuoren istumasta.130. Lähen hoikka huolissani,Ikäwissäni eriän,Sykysyisen yön sylihin,Kewäisen kieran päälle,Jott' ei jalka jäällä tunnu,135. Jalan isku iljankolla,Hangella hamosen toimi;Jott' ei äiti ääntä kuule,Eikä iso itkuani.Mi liekkänä mieli muien,140. Mieli muien morsianten?Niin on mieli miekkosienKun kewäinen päiwän nousu,Minun on mieleni polosenKuni myötäwän hewosen,145. Tahi tamman kaupittawan,Elikk' ostetun orihin.Niin on mieleni polosenKun syksynen yö pimiä,Talwinen on päiwä musta."150. Niin sano emo tytölle,Lausu wanhin lapsellensa:"Et' oo neiti milläkänä,Emon tuoma tuollakana,Ei sinua suolle wiety,155. Eikä ojalle otettu;Sait miehen mitä paraimman,Uroita uhkeimman,Sait sepänki sen mokoman,Itse tarkimman takojan.160. Seppä syöpi selwän leiwän,Selwemmän sepän emäntä.Sait miehen metsän käwiän,Uron korwen kolkuttajan,Ei sen koirat koissa maata,165. Pennut pehkussa lewätä.Kolmasti tänä kewäinäNossut on nuotiotulilta,Hawaunut hawusialta;Kolmasti tänä kewäinä,170. Hawu pään on harjaillut,Warpa wartalon sukinnt.Et' oo neiti milläkänä,Emon tuoma tuollakana,Ompa meiän sulhosella175. Sata sarwen kantajoa,Tuhat tuojoa utaren,Tuhat willan antajoa.Et' oo neiti milläkänä,Emon tuoma tuollakana;180. Ei ole tällä sulhosellaOjawiertä otratonta,Kangaswiertä kakratonta,Wesiwiertä wehnätöntä.Ompa tällä sulhosella185. Purnonen joka purolla,Aumanen joka aholla,Lepikköiset leipämaina,Wesakkoiset wehnämaina,Kaikki rauniot rahana,190. Kiwet pienet penninkinä.Et' oo neiti milläkänä,Emon tuoma tuollakana;Ompa tällä sulhosellaPyyhyet pyräjämässä,195. Wempelellä wieremässä,Kuusi kullaista käkeäLängillä lekuttamassa,Rastahat iloitsemassa,Rahkehilla laulamassa.200. Wielä neuon neitoani,Orpolastani opetan:Morsian sisarueni,Kapulehti laklueni.Kuulestamma kun sanelen,205. Waimo wanha lausuelen.Tulet toisehen talohon,Toisehen emän alahan,Perehesen wierahasen;Toisin toisessa talossa,210. Toisessa emän alassa,Perehessä wierahassa,Ei niinkun omon koissa,Oman wanhemman warassa.Ellös sie sinä ikänä,215. Kuuna kullan walkiana,Tawoton talohon mennö,Miehueton mieholahan.Talo tapoja kysywi,Tapoja talo pahaki;220. Mies on mieltä koittelewi,Mies mieltä epäpätöki.Noita sie kowin waroaUkon luista leukaluuta,Anopin kiwistä kieltä,225. Kyyn kylmiä sanoja,Naon niskan nakkeloita.Jos ukko susi supussa,Akka karhu karsinassa,Kyty kyinä kynnyksellä,230. Nato nauloina owella;Sama armo antaminen,Alemma kumartaminen,Kun ennen emon koissa,Oman wanhemman warassa,235. Taattoa kumartaminen,Weljeä waroaminen.Kuule neiti kun sanelen,Waimo wanha lausuelen;Piä tarkat hiiren korwat,240. Teräwät jalat jäniksen,Nisät nuoret notkuttele,Kaula pesty kaarruttele,Niinkun tuore tuomen latwa,Wasta kaswawa kataja.245. Elä suihka sutsunatta,Eläkä räämi rätsinättä,Elä kengättä kehaja.Kuule wielä kun sanelen,Waimo wanha lausuelen;250. Laai willaset hamuetYhen willan kylkyestä,Keitä otraset oluet,Makujuomat maltahiset,Yhen otrasen jywästä,255. Kolmen puisen poltakselta.Pese penkit illoin, aamuin,Pöyät keskipäiwälläki,Lattia wesin walellosWiikon päästä wiimmestäki.260. Kuule wielä kun sanelen,Waimo wanha lausuelen;Ei joua talonen waimoAina pirtissä asua.Käyä on kujat kuurullansa,265. Lääwät länkämöisillänsä,Sieltä toimeta tupahan,Siell'on lapsi itkemässä,Pieni peitetten sisässä,Eikä lausu lapsi rukka,270. Saata kieletön sanoa,Onko wilu taikka nälkä,Ennen kun tulewi tuttu,Elikk' äitin ääni saapi.Kuule wielä kun sanelen,275. Waimo wanha lausuelen;Piä lusikat luwussa,Astiasi arwelussa,Jott' ei kasit kanneltaisi,Linnut liiat peitettäisi;280. Pyhät on pihlajat pihalla,Pyhät oksat pihlajassa,Marjaset sitäi pyhemmät.Sulho wiljon weljyeni!Ellös sie meiän kanoa285. Wiekö wehma huhmarelle,Panko parkin surwontahan,Olkileiwän leiwontahan,Petäjäisen pieksäntähän.Wieös sie meiän kanoa,290. Wieös wiljamättähälle,Otrapurnon purkajaksi,Wilja wiploin wiiliäksi.Pannos sie meiän kanoaLeiwän paksun paistajaksi,295. Wehnäleiwän leipojaksi,Taikinan taputtajaksi.Sulho wiljon weljyeni!Ellös sie meiän kanoaOpastello orjan ruoskin,300. Nahkaruoskin naukuttao,Witsoin wiisin winguttao,Waljan päällä wanguttao.Tiesi neittä, tiesi nuorta,Tiesi neien nuorta mieltä;305. Neuo neittä wuotehella,Opeta owen takana,Wuosi kausi kummassakinYksi wuosi suusanalla,Toinen silmän iskemällä,310. Kolmansi jalan polulla.Kun ei sitte siitä huoli,Tuostakana ei totelle,Ota ruoko ruowostosta,Saraheinä kankahalta;315. Saran syrjällä syseä,Korahuta korttehella,Ruoskasella ruokosella,Witsasella willasella.Kun ei wielä siitä huoli,320. Tuostakana ei totelle,Ota witsa wiiakosta,Oksa koiwun onkelmosta,Tuoppa turkin helman alla,Talon toisen tietämättä;325. Sillä hauo hartioita,Pehmitä perälihoja,Ellös silmiä siwellö,Elä kolmia koseta;Tuostapa kyty kysyisi,330. Tuosta appi arweleisi:Onko se suen repimä,Wai on karhun kaiwelema?"Neiti parka huokasekse,Huokasekse, henkäsekse,335. Suru syämelle panihen,Wesi silmille wetihen,Itse itkulle hyräyty,Sanan wirkko, noin nimesi:"En minäkän ennen ollut340. Mustin muita neitosia,Kalpeampi ween kaloja;Tulin muita mustemmaksi,Kalpeammaksi kaloja.Millä maksan mammon maion,345. Millä isoni hywyyen?Kiitän mä iso sinuaEntisistäni eloista,Parahimmista paloista,Murkkinoista muinosista.350. Kiitän mä emo sinuaNuorra tuuwiteltuasi,Pienosna pieltyäsi,Maion ruokiteltuasi.Kiitän mä koko perehen,355. Kaikki kaswinkumppalini,Joien joukossa elelin,Kaswon kanssa kaswinajan.Lähen nyt tästä kun lähenki,Tästä kullasta koista,360. Ison saamasta salista,Äitin kestikellarista.Jää nyt pirtti terweheksi,Pirtti lautakattoinesi;Hywä on toiste tullakseni,365. Kaunis kaaputellakseni.Jää nyt sintsi terweheksi,Sintsi lautasiltoinesi;Jääppä piha terweheksi,Piha pihlajaisinesi.370. Jätän kaikki terweheksiMaat ja metsät marjoinensa,Järwet saoin saarinensa,Kankahat kanerwinensa."Sillon seppo Ilmarinen375. Koppo neien korjahansa,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Jää nyt Pohjola hywästi,Jääkäi kaikki terweheksi,Kaikki mäntyset mäellä,380. Puut pitkät petäikössä,Katajatki kankahilla,Kaikki maassa marjan warret,Wesatki ween sisässä,Lepän lehwät, koiwun kuoret,385. Kuusenjuuret, terwas kannot."Ajoa kahattelewiNoita Pohjan rannikoita,Simosalmien siwutse,Hietaharjun hartiotse;390. Käsi ohjassa orosen,Toinen neitosen nisissä,Jalk' on laialla rekosen,Toinen neion reitosilla.Neito parka huokasekse,395. Huokasekse, henkäsekse:"Wilu on olla wiltin alla,Kolkko korjassa eleä."Ajo matkoa wähäsen,Pikkuruisen piirahteli;400. Neiti päätänsä kohotti,Kysytteli, lausutteli:"Mi on tästä poikki juossut,Ku on kurja kulkenunna?"Itse seppo Ilmarinen405. Sanan wirkko, noin nimesi:"Jänö on tästä poikki juossut,Jänön poika polkutellut."Neiti tuon sanoiksi wirkki:"Parempi olisi olla,410. Parempi olettelisi,Jänön juoksewan jälillä,Koukkupolwen polkumilla,Kuni korjassa kosian."Sillon seppo Ilmarinen415. Murti suuta, wäänti päätä,Murti mustoa hawenta,Ajoa kahattelewi;Ajo matkoa wähäsen,Pikkuruisen piirahteli.420. Neiti päätänsä kohotti,Sanan wirkko, noin nimesi:"Mi on tästä poikki juossut,Ku on kurja kulkenunna?"Se on seppo Ilmarinen425. Itse wastaten sanowi:"Repo on tästä poikki juossut,Kettu käyä kelkytellyt."Neiti tuon sanoiksi wirkki:"Parempi olisi olla,430. Parempi olettelisi,Rewon juoksewan reessä,Ketun käyän kelkkasessa,Kuni korjassa kosian."Sillon seppo Ilmarinen435. Murti suuta, wäänti päätä,Murti mustoa hawenta,Ajoa kahattelewi;Ajo matkoa wähäsen,Pikkuruisen piirahteli,440. Neiti päätänse kohotti,Kysytteli, lausutteli:"Mi on tästä poikki juossut,Ku on kurja kulkenunna?"Itse seppo Ilmarinen445. Sanan wirkko, noin nimesi:"Karhu on tästä poikki juossut,Ohto juosta jolkutellut."Neiti tuon sanoiksi wirkki:"Parempi olisi olla,450. Parempi olettelisi,Kontion kiwikolossa,Karhun louhikammarissa,Kun tämän kosian reessä."Itse seppo Ilmarinen455. Murti suuta, wäänti päätä,Murti mustoa hawenta,Sanan wirkko, noin nimesi:"Elä huoli neiti parka,Kun saat kosian kotihin,450. Syöt sä weitsettä lihoa,Juot olutta kauhasetta."Ajawi kahattelewiNoita Wäinölän ahoja,Kalewalan kankahia;455. Wirkku juoksi, matka joutu,Reki wieri, tie lyheni,Jalas paasinen patsasi,Aisa koiwunen kolasi,Kapla tuominen kalahti,460. Jo kohta koti näkywi,Omat tuwat tupruawi.