Nyt ennen kun taiamma tutkia mitkä pitkäsiasista tawuista taitaan runossa lyhyiksi luettaa, tulee peräti toinen asia katseltawaksi, nimittäin tawutten korko. Ääntäissä korotamme muutamia tawuita sanassa, toisia emme korota. Jos seuraawaisissa sanoissa merkitsemmä korotetuita tawuita, niin owat näin: _sána, málttawá, héwosélla, wételemä'llä, kä'yskentélewä'inen, pólttelewáinen_ j.n.e.

Jokaisessa sanassa korotetaan ensitawut ja usiammissa kolmas, wiies j.n.e. eli joka toinen tawut alusta alkain, joka kuitenkana ei kaikissa ole tapaus, koska muutamissa 4:jäs, 6:es j.n.e. korotetaan. Waan lienee korottamisella wähän eripaikoissa erotustaki, sillä waikia on muuten ymmärtää, kuinka moniahan niin jäykästi asiata wastoin päättäisiwät aina waan 1:sen, 3:nen ja 5:nen tulewan korotetuksi, waikka niin korwin kuultawasti wähintäi meiän Suomessa monessa sanassa 1:stä, 4:ttä ja 6:tta korotetaan, e.m. sanassa arwelewaisemmasti, jota jos korottaisit _árwelewáisemmásti_, tulisi se pian tuntemattomaksi. Olen myös luullut malttaneeni, korotuksen liiatenki ensitawuissa Turun ja Hämeenki Suomessa olewan paljo teräwämmän kun meiän, e.m. koska me sanoisimma: páljoko siítä sáit héwosésta", sanowat he kun ikäs hakaten: "pálko (palk) siít héwosest sáit", eli meillä: "mónellénko miéhellen tä´stä työ'tä ólisi", heillä: "mónelko miéhel tä'st työ't óls", meillä: "páremmán émännä'n tálo hä'nestä' sái", siellä: "párem'an émänän tálo hä'nest sái."

Jonka äsken heitimmä puheen pitkäsiasista tawuista, taiamma nyt uuelleen tutkinnon alaseksi ottaa: korotetuista tawuissa pietään pitkäsiasia pitkäarwosten werosna e.m. _ihmisellä, sallittawainen_, joita jos pitkiä merkitsemmä wetämällä -, lyhyitä wempelellä ., tulisi merkittäwäksi

- ~ - ~ - ~ - ~ihmisellä, sallittawainen.

Korottomassa tawuessa owat pitkäsiaset lyhyen jälessä pitkät, e.m.

~ - ~ ~ ~ - ~ ~ - ~- ~emäntä, erotetuksi, isäntiänsä,

pitkän jälestä epäarwoset s.o. pitkiksi eli lyhyiksi luettawat e.m.

- - ~ - ~ ~ - - ~ - ~ ~soitolla eli soitolla, sorranta eli sorranta,~ ~ - - ~ ~ - ~ ~warawammalla eli warawammalla j.n.e.

Ja nyt äsken nähtyämme mitä pitkällä, mitä lyhyellä tawut-arwolla ymmärrämme, taiamma antauta kattelemaan, kuinka erityiset sanat näien arwoinsa wuoksi owat montaki laatua ja nimitellä niitä, kun seuraa, nelitawuisia jonkun otuksen lailla ja'aten eli werraten päähän, niskaan, selkään ja häntään, niin että 1:nen tawut werrataan pääksi, 2:nen niskaksi, 3:mas seläksi ja 4:jäs hännäksi.

Ykstawuisia.
Lyhyt — jo, se, ne, ka, en, et, jos, nyt, ku, mi, ken, j.n.e.
Pitkä — maa, tie, pää, suo, sai, syyt, toit, mie, j.n.e.
Kakstawuisia.
Kakslyhyt — sana, kylä, meni, otit, kalan, wähä, wene.
Lyhytpitkä — wetää, tulee, weneen, sanoo, pataa, taloon.
Pitkälyhyt — suoli, maata, ranta, toimi, kyllä, äyräs.
Kakspitkä — kantaa, luottaa, kirween, pirttiin, altaan.
Kolmitawuisia.
Kolmilyhyt — matala, wesiä, käweli, ihana, minua, ahawa.
Alkupitkä — kantele, rintawa, polttanut, kultana.
Keskipitkä — weneellä, lupaawa, sanoilla, käteensä.
Loppupitkä — wetäköön, sanokaa, käsiään, menemään.
Alkulyhyt — mureessaan, lupaawaa, weneisiin, tapaamaan.
Keskilyhyt — kantakoon, auttakaa, werkkojaan, rantamaa.
Loppulyhyt — keihäällä, ottoote, hakkaawa, seipäättä.
Kolipitkä — kirweessään, keträäwää, nakkaamaan, leikkuullaan.
Nelitawuisia.
Nelilyhyt — wetelete, tulewana, wenosia, käwelewä, ihoawa.
Päisewä — polttelewa, kantawana, poikinesi, heinäaho.
Niskawa — lupaawana, weneitäni, erotteli, mureessani
Selkäwä — tulewaksi, matalalla, sopineeksi, wesimatka.
Häntäwä — lewitetään, menewänään, elelewää, petäjäsuo.
Etewä — kirweitäsi, tarpeessasi, hakkaawana, seiwäspino.
Keskewä — mureessamme, lupaawalla, wakuuttansa, sanottiinpa.
Takawa — menemällään, sanomaankaan, warotelkaa, tulewakseen.
Äärewä — käyttelemään, matkaelee, kantelemaa, kirwehiään.
Nousewa — weneelläkään, lupaawanaan, keräilewää, potakkamaa.
Laskewa — waiwasella, auttakaate, werkkojansa, kartanoonsa.
Lyhytpää — lupaamallaan, wenettäänkään, keräilmissään.
Lyhytniska — akkunaakaan, laulaessaan, matkaelkaa, keträelmää.
Lyhytselkä — hakkaawinaan, kirweensäkään, muistelmiaan.
Lyhythäntä — leikkaamalla, heihäälläänki, luonnokkaampi.
Nelipitkä — arwaamallaan, suuruuttaankaan, seiwästelmään.