Synty poika Kalewalassa, Kullerwo nimeltä, joka heti pienenä myöään Ilmariselle orjaksi. Pannaan jos mille työlle, raataa kaikki erikummasesti ja talon häwiksi. Lasta soutawa tapatti lapsen ja poltti kätkyenki; kaskea leikkoawa, loihti maan, ettei ikänä uuelleen metsistyä eikä halmeen jywää saaha; aitaa panewa rakenti aian, ettei yksikänä päässyt ylitse; soutamassa souti weneen hajalle; nuottaa tarpomassa, tarpo nuotan ja kalat yheksi liiwaksi. Pannaan wiimmen karjaa paimentamaan. Panee ewästä paimenelle emäntä, laskee ulos karjansa ja lukee tawalliset luwut karjan eistymiseksi, maion karttumiseksi, ohtoa wasten j.n.e. Ulommaksi tullut paimen ewästä katsowa näkee kehnoksi kiwen leiwässä olewan. Arwelee sen pilkalla emännän tehneen ja ajattelee, millä kostaisi. Niin lewittää metsään lehmät ja ajaa illalla kontioita kotia. Soittaa torwea, lähenee kotia. Käypi arwostansa lypsämään emäntä ja ensin loitompata katsellen ihastuu hywästiki karjansa kauneutta. Saapi likemmä, niin käywät käsiksi karhut ja repiwät haawoille. Rukoilee ukkoa emäntä Kalewan poikaa soassa menettämään, waan Kalewan poikaki puolestansa rukoilee ukkoa, emäntä tauilla tappamaan. Niin eriäwi Ilmarisesta Kullerwo ja annaksen sotaan.
Kullerwo Kalewan poika,Kun esinnä emästä synty,Heti kohta kolmiöissäKatkasi kapalowyönsä,5. Pääsi päälle peittehensä.Nähtihin hywä tulewan,Keksitti kelpoawan;Wietihin Wenäehelle,Karjalahan kaupittihin,10. Ilmariselle sepolle.Minpä seppo tuosta anto?Äiän seppo tuosta anto;Kaksi kattilarania,Kolme pa'an kuolioa,15. Wiisi wiikate kulua,Kuusi kuokan ruopioa.Se kaunis Kalewan poikaHeti tuonne tultuansa,Jo päiwänä ensimmäisnä,20. Kysy työtä iltasella;Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:"Kull' on työlle uusi orja,Raaolle rahan alanen?"25. Pantu on lapsen katsantohan,Sormipienen souantahan.Katso lasta, kaiwo silmät,Syötti lasta, söi itsekki,Lapsen tauilla tapatti,30. Kätkyen tulella poltti.Jo päiwänä toisentenaKysy työtä iltasella,Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:35. "Kull' on työlle uusi orja,Raaolle rahan alanen?"Pantu on kasken kaahantahan,Solkikoiwun sorrantahan.Sorti puuta kaksi kolme,40. Kawahutti kannon päähän,Niin huhuta huiahutti,Wihellytti, wierehytti:"Sini kaski kaatuohon,Koiwu solki sortuohon,45. Kuni ääni kuuluohon,Kuni wierrehe wihellys.Elköhön wesa wenyö,Kanto kaswao ikänä,Kaskessa Kalewan pojan,50. Solen kullan sorrannassa.Hywän ottaoon orahan,Elköhön tereä tehkö."Jo päiwänä kolmantenaKysy työtä iltasella,55. Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:"Kulle työlle uusi orja,Raaolle rahan alanen?"Pantu on aian panentahan.60. Jopa aitoa panewi,Kohastansa kokkahongatAiaksiks' asettelewi,Kokonansa korpikuusetSeipähiksi pistelewi,65. Witsasteli maan maoilla,Wyötti kyillä käärmehillä,Sisiliskoilla siteli,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Ku ei lintuna kohonne,70. Kahen siiwen siuotelle,Elköhön ylitse saakoAiasta Kalewan pojan."Jo päiwänä neljäntenäKysy työtä iltasella,75. Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:"Työ orjan nimettäöhön,Nimi työlle pantaohon."Pantu on nuotan souantahan.80. Se kaunis Kalewan poikaJo on nuotan souannassa,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Souanko wäen mukahan,Wai souan asun mukahan?"85. Perimies Petosen poikaSe on warsin wastaeli,Sanan wirkko, noin nimesi:"Jos souat wäen mukahan,Weät miehuen nojassa,90. Wäh' on orjalla wäkeä."Se kaunis Kalewan poikaJo souti wäen mukahan,Weti miehuen nojassa;Wenon haapasen hajotti,95. Katajaiset kaaret katko,Katajahan kaiken kaato.Jo päiwänä wiientenäKysy työtä iltasella,Isännältä iltaseksi,100. Emännältä aamuseksi:"Työ orjan nimettäöhön,Nimi työlle pantaohon."Pantu on nuotan tarwontahan;Jo on nuotan tarwonnassa.105. Sanan wirkko, noin nimesi:"Tarwonko wäen mukahan,Panen miehuen nojassa,Wai tarwon asun mukahan?"Wetäjä Wenarin poika110. Se on warsin wastaeli,Sanan wirkko, noin nimesi:"Jos tarwot wäen mukahanPanet miehuen nojassa,Wäh' on orjalla wäkeä."115. Se kaunis Kalewan poikaKopeasi mäeltä männyn,Kiwen kirstoksi rakenti,Paaen paino tarpomeksi,Hongan warreksi hotasi.120. Tarpowi wäen mukahan,Pani miehuen nojassa,Tarpo nuotan tappuroiksi,Ween welliksi seotti,Kalat liimaksi litsotti.125. Niin päiwänä kuuentenaKysy työtä iltasella,Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:"Työ orjan nimettäöhön,130. Nimi työlle pantaohon."Pantu on karjan paimenehen,Saatu lehmien ajohon.Mit' on orjalle osaksi,Ewähäksi paimenelle?135. Seppo Ilmarin emäntäLeiwän leipowi lewiän,Alle kaurasen asetti,Päälle wehnäsen wenytti,Kiwen kuorien keselle.140. Pani orjalle osaksi,Ewähäksi paimenelle,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Ellös tätä ennen syökö,Karjan mentyä metsälle."145. Siitä Ilmarin emäntäLaski karjan laitumelle,Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:"Työnnän lehmäni leholle,150. Hajasarwet haawikolle;Suwetar waliwo waimo,Etelätär luonnon eukko!Käy sä karja katsomassa,Wiitsimäss' emännän wilja.155. Kun katsoit katoksen alla,Niin katso katottomassa,Kuni hoijit huonehessa,Nini hoia hongikossa,Jotta karja kaunistuisi,160. Eistyisi emännän wilja,Ennen käymistä emännän,Katsomista karjan piian,Emännän epäpätösen,Ylen kainun karjan piian.165. Suwetar waliwo waimo,Etelätär luonnon eukko!Syöttele metisin syömin,Juottele metisin juomin;Syötä kullaista kuloa,170. Hopiaista heinän päätä,Nurmelta mesinukalta,Metiseltä mättähältä.Ota torwi tuolta maalta,Tuolta tuomikkopurolta,175. Puhu tuohon torwehesi,Kumahuta kuuluhusi.Puhu kummut kukkahaksi,Ahowieret armahaksi,Suowirret sulaksi meeksi,180. Hetewieret wierteheksi.Tuoppa tänne tuorehesi,Kulettele kultiasi,Koskilta kohisewilta,Kanarwan kukattarilta,185. Heinän helpehettäriltä,Taiwahan nawattarilta.Kaiwo kultanen kuwoaKahen puolin karjan maita,Josta karja wettä joisi,190. Simoa siretteleisi,Utarihin uhkuwihin,Nisihin pakottawihin.Paa nisät pakottamahan,Utarehet uhkumahan,195. Puhumahan maitoputket,Maitohurstit huokomahan.Paljo on niitä ja pahoja,Kut maion Manalle wiewät,Lehmän tuoman Tuonelahan;200. Wäh' on niitä ja hywiä,Kut maion Manalta saawat,Lehmän tuoman Tuonelasta.En minä kysy kylästä,Taho toisesta talosta,205. Saan minä Manalta maion,Lehmän tuoman Tuonelasta.Suwetar waliwo waimo.Etelätär luonnon eukko.Heruttele Hermikkiä,210. Tuorustele Tuorikkia,Herasesta hettehestä,Metiseltä mättähältä;Tuoa maitoset maruet,Tuoa uhkuwat utaret,215. Turpehista tuorehista,Marehista maemmista,Tänä suurena suwena,Luojan hellennä kesänä.Mielikki metsän emäntä,220. Tellerwo Tapion neiti!Utu paita helma hieno,Hiwus kultanen korra;Sie olet karjan kaitselia,Wiitsiä emännän wiljan,225. Mielosassa metsolassa,Tarkassa Tapiolassa.Kaitse kaunosin kätösin,Somin sormin suoritellos,Tuowos illalla kotihin,230. Nisillä pakottawilla,Tuntuwilla tummelilla,Utarilla uhkuwilla,Emännälle etsiwälle,Muorille murehtiwalle.235. Kuippana metsän kuningas,Metsän hippa halliparta!Ota piiska pihlajainen,Katajainen karjan ruoska,Takoa Tapiowaaran,240. Linnawaaran liepehiltä,Aja karja kartanolle,Saunan lämmitä panolle;Kotihin kotonen karja,Metsän karja metsolahan.245. Ohtonen metsän omena,Metsän käyjä källeröinen.Tehkäme sulat sowinnot,Kesärauhat ratkoome,Iäksemme, ilmaksemme,250. Polweksemme, päiwiksemmeEmmä kiellä kiertämästä,Karjaani katsomasta,Enkä käymästä epeä.Kiellän kielin koskemasta,255. Hammasten hajottamasta,Lihan keski liikkumasta.Weliseni, weitoseni,Mesikämmen kaunoseni!Elä sorra sontareittä,260. Kaaha maion kantajaa.Kun sa kuulet karjan kellon,Helkkäwän heliän kellon,Ruosterauan raikkauwan;Toki korpehen kokeos,265. Saaos sammalhuonehesen.Käyös kaiten karjan maita,Piilten piimäkankahia,Kierten kellojen remua.Karjan käyessä mäkeä,270. Astu sie mäen alatse;Karjan käyessä alatse,Mene sie mäkeä myöten;Kule siikana siwutse,Wetelete ween kalana,275. Jott' ei karja koipahtuisi,Wikoisi emännän wilja,Pieni wilja pillastuisi.Anna suot sopusin olla,Salot kaikki kaunihina;280. Anna käyä käyräsarwen,Sontareien sorkutella,Käyä soita, käyä maita,Käyä korwen kankahia,Ettet koske konnanana,285. Liikuta lipeänänä.Jos sulle halu tulisi,Hampahat haluttelisi;Hakkoa lahoa puuta,Murra muurahaiskekoa.290. Metsolan metinen ammeHapata hihittelewiKultasella kunnahalla,Hopeaisella mäellä,Alla kuusen kukkalatwan,295. Alla pehkowan petäjän.Siin' on syöä syölähänki,Juoa miehen juolahanki,Eikä syöen syömät puutu,Juoen juomiset wähene.300. Niin teemmä iki sowinnot,Iki rauhat ratkoamme;Yhet maat, eri ewähät,Sowun kullaki sioa.Waan jos tahtonet tapella,305. Soisitse soan eleä,Niin tapellos talwikauet,Lumiajat luskaellos.Kesän tullen, suon sulaten,Lätäköien lämmitessä,310. Ellös tullo näille maille,Näille karjan kantamille.Omp' on maata muuallaki,Tarhoa taempanaki,Juosta miehen joutilahan.315. Kun ma ohtona olisin,Mesikämmennä käwisin,Emmä noista noin olisiAina akkojen jaloissa;Käpy on kangas käyäksesi,320. Sormin sorkutellaksesi.Ota juoni juostaksesi,Polku poimetellaksesi,Tuonne Manalan metsälle,Tahi Kalman kankahalle,325. Siell' on Kirjos, siellä Karjos,Rautasissa rahkehissa,Kymmenissä kytkyissä.Siellä laihatki lihowat,Lihawaksi luutki saawat.330. Kiwiksi minun omani,Kannon päiksi kaunihini,Kuusiaisen kulkiessa,Matkatessa Mausiaisen!Josp' on tullet näille maille,335. Sattunet saloille näille,Tääll' ompi osawat waimot,Emännät alinomaset,Jotka tiesi turmelewi,Matkasi pahoin panewi,340. Ettet koske konnanana,Rupia rumanakana,Ylitse tahon jumalan,Päitse auwon autuahan.Lepy nyt lehto, kostu korpi,345. Lempiä salo sininen,Anna rauha raawahille,Sontareisille sowinto,Tänä suurena suwena,Herran hellennä kesänä.350. Kuippana metsän kuningas,Hongatar salon emäntä!Korjaele koiriasi,Raiwaele rakkiasi;Kätke koirasi kolohon,355. Rakkisi rapaja kiinni,Kultasihin kytkyihin,Hihnohin hopeisihin.Kätke kynnet karwohinsa,Hampahat ikenihinsä,360. Syökse kultanen korentoLäpi luisten leukaluien,Ettei liiku luiset leuat,Eikä hampahat hajoa.Pane panta pihlajainen365. Ympäri nenän nykerän,Kun ei pihlaja pitäne,Niin sä waskesta walaos;Jos ei waski wahwa liene,Sitte rauasta rakenna;370. Waan jos rauan ratkasseho,Wielä mennehe wioille,Suuhunsa tulinen tulppa,Lemmon lukko leuoillensa,Ettei leukaluut lewiä,375. Eikä hampahat hajoa."Sillä Ilmarin emäntäLaski karjan laitumelle,Hajasarwet haawikolle,Pani paimenen perähän.380. Kullerwo Kalewan poikaAjo lehmät suota myöten,Itse kangasta kaputti,Istu mäelle mättähälle,Pääty päiwän rintehesen.385. Siinä laulo, noin saneli:"Kule päiwä kuusikolle,Wiere wehnäwiiakolle,Karkoa katajikolle,Päästä paimenta kotia."390. Jo emäntä koista huuhu,Sanan wirkki, noin nimesi:"Aik' on syöä uuen orjan,Rawita rahan alasen."Se kaunis Kalewan poika395. Otti leipänsä powesta,Weitsen wyöltänsä wetäwiLeipä leikkaellaksensa.Weti weitsensä kiwehen,Karahutti kalliohon;400. Murti suuta, murti päätä,Murti mustoa hawenta,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Millä maksan naisen naurun,Naisen naurun, piian pilkan,405. Emmännän pahan piännän?Millä jaksan, sillä maksan:Lehmät metsähän lewitän,Ajan suolle sontareiet,Maion antajat aholle,410. Työnnän kontiot kotihin,Suet kytken kartanolle."Kulki päiwä kuusikolle,Wieri wehnäwiiakolle,Karkasi katajikolle;415. Lehmät metsähän lewitti,Ajo suolle sontareiet,Maion antajat aholle,Työnti kontiot kotihin,Kirjokarjan kartanolle.420. Niin hän neuo karhujansa,Susiansa suin puheli:"Repäse emännän reisi,Pure puoli pohkiota."Teki luikun lehmän luista,425. Härän sarwesta helinän,Soiton sorkasta wasikan.Tuolla soitteli somasti,Kalahutti kaunihisti,Kolmasti kotimäellä,430. Kuuesti kujan perällä.Sano Ilmarin emäntä:"Ole kiitetty Jumala!Torwi soipi, karja saapi,Mist' on orja sarwen saanut,435. Rautio tasasen torwen?Puhki korwani puhuwi,Läpi pääni läylentäwi."Se kaunis Kalewan poikaItse tuon sanoiksi wirkki:440. "Suolt' on orja sarwen saanut,Torwen tuonut tuomikolta;Mää emäntä lypsämähän,Raawahat rawitsemahan."Siitä Ilmarin emäntä445. Käski muorin lypsämähän:"Käyppä muori lypsämähän,Raawahat rawitsemahan."Muori tuon sanoiksi wirkki:"Ainapa hywä emäntä450. Itse ennen lehmät lypsi,Itse raawahat rakenti."Siitä Ilmarin emäntäKäwi lehmät lypsämähän,Raawahat rawitsemahan:455. "Woipa lehmäni suloset,Kaikk' on ilmeisen iholla,Karwalla metsän kapehen,Metsän uuhen untuwalla,Utarilla uhkuwilla,460. Nisillä pakottawilla."Lyhmistihen lypsämähän,Kallistihen katsomahan;Tarttu karhu kantapäähän,Susi suin rewittelewi,465. Repäsi emännen reien,Katko kaikki kantasuonet.Kullerwo Kalewan poikaSillä kosti piian pilkan,Piian pilkan, naisen naurun,470. Pahan waimon palkan makso;Pisti pillit säkkihinsä,Läksi soitellen sotahan,Kullotellen maitotielle.Siitä Ilmarin emäntä475. Ukkoa rukoelewi:"Oi Ukko yli jumala!Tapa sie Kalewan poikaRakehilla rautasilla,Niekloilla teräsnenillä,480. Suurilla sotakeoilla,Wainoteillä waikehilla."Tuo kaunis Kalewan poikaItse pääty kuulemahan,Ukkoa rukoelewi:485. "Oi Ukko yli jumala!Tapa Ilmarin emäntäRakehilla rautasilla,Niekloilla teräsnenillä,Kapehilla kartanoilla,490. Oman pirttinsä pihalla."Läksi soitellen sotahan;Soitti soilla mennessänsä,Patakoitteli palolla,Kullerwoitti kankahalla.495. Suo järähti, maa tärähti,Kangas wastahan kalahti.Sana saatihin jälestä:"Maammosi kotona kuoli;Käyppäs tuota katsomahan,500. Kuten kuollut hauatahan."Se kaunis Kalewan poikaaHänpä warsin wastaeli:"Josp' on kuoli maammoseni,Ompi han kotona tamma,505. Millä maahan wietäöhö,Hautahan hakattaoho."Soitti suolla käyessänsä,Kalahutti kankahalla;Saatihin sana jälestä:510. "Kuoli taattosi kotona:Käyppä tuota katsomahan,Miten maahan wietänehe."Se kaunis Kalewan poikaHänpä warsin wastaeli:515. "Josp' on kuoli taattoseni,Ompi han kotona ruunaa,Millä maahan wietäöhö,Hautahan hakattaoho."Soitti suolla mennessänsä,520. Kankahalla käyessänsä;Saatihin sana jälestä:"Kuoli naisesi kotona;Käyppä tuota katsomahan,Miten maahan pantanehe."525. Se kaunis Kalewan poikaHänpä tuon sanoiksi wirkki:"Jos kuoli kotona nainen,On orit kotona ollut,Millä maahan wietäöhö,530. Kalmahan kulettaoho."Meni soitellen sotahan,Kullotellen wainoloihin,Patakoitellen palolla,Kullerwoiten kankahalla.
[Kaksikymmenes Runo.]
Ilmarinen aikansa kuollutta naista surrut wiimmen alottaa toista kullasta ja hopeasta takoa. Työ ei tahtonut warsin menestyä, sillä neien siasta tuli esinnä miekka ja toisen kerran orit tulesta. Wasta kolmannella yrittämällä sai neien, senki suuta, silmiä ja muita tarpeita wajalla. Ne jälestä päin tehtyä, pani yöksi wierehensä, waan tunsi pian kelpaamattomaksi. Niin työnsi sen Wäinämoiselle, joka yön wieressä lewättyä wilustuneena aamulla warottaa kenenkänä kullaista eli hopiaista naista huolittelemasta. Waan Ilmarinen itse läksi nuorempata Pohjolan tytärtä, jota kuitenkana ei saanut. Mielipahoissa kotiin saaneelta kysyy Wäinämöinen Pohjolan elämästä. Hywin ja huoletonna eläwän sanoo sammon waralla Pohjolan Ilmarinen.
Siitä seppo IlmarinenNaista itki illat kaiket,Itki yöhyet enemmän,Huomeniset huokaeli,5. Kun oli kaunis kaatununna,Kanssa Kalmahan katettu.Eipä kääntynyt käessäWaskinen wasaran warsi,Päiwän päästä ollenkana,10. Eikä päiwän, eikä toisen.Sano seppo Ilmarinen:"En tieä poloinen poika,Miten olla, kuin eleä;Walwon yön eli makoan,15. Äiä on työtä, tunti tuhma,Waiwoja matala mahti."Poimi kultia merestä,Hopehia lainehilla,Keräsi kekosen puita,20. Kolmekymmentä rekeä.Puut on poltti hiililöiksi,Hiilet ahjohan ajeli.Tunki kultia tulehen,Hopehia hiiloksehen,25. Sykysyisen uuhen werran,Werran talwisen jäniksen,Otti orjat lietsomahan,Palkkalaiset painamahan.Orjat lietso leyhytteli,30. Palnaeli palkkalaiset,Kintahattomin kätösin,Hatuttoman hartioisenTalwisella taiwahalla.Itse seppo Ilmarinen35. Naista kullaista kyhäsi,Hopiaista huolitteli.Ei orjat hywästi lietso,Eikä paina palkkalaiset.Itse löihen lietsomahan,40. Lietso kerran löyhäytti,Lietso toisen löyhäytti;Niin kerralla kolmannellaKatso ahjonsa alusta,Lietsimensä liepehiä.45. Miekka tungeksen tulesta,Terä kulta kuumoksesta;On miekka hywän näkönen,Waan miekka pahan tapanen,Joka päiwä miehen tappo,50. Parahana kaksi miestä.Sen orjat hywin hywästy,Muu miero pahoin pahastu.Itse seppo IlmarinenTunki miekkansa tulehen,55. Terän kulta kuumoksehen,Liitti kultia lisäksi;Kultia kypärin täyen,Hopehia huowan täyen.Otti orjat lietsomahan,60. Palkkalaiset painamahan.Orjat lietso löyhytteli,Painaeli palkkalaiset,Kintahattomin kätösin,Hatuttoman hartioisen,65. Talwisella taiwahalla.Itse seppo IlmarinenTako kullaista kuwoa,Hopiaista morsianta.Ei orjat hywästi lietso,70. Eikä paina palkkalaiset.Itse löihen lietsomahan,Lietso kerran löyhäytti,Lietso toisen löyhäytti;Niin kerralla kolmannella75. Katso alle ahjoksensa,Lietsimensä liepehelle.Ori tungeksen tulesta,Harja kulta kuumoksesta;On oro hywän näkönen,80. Waan syän pahan tapanen,Joka päiwä tamman tappo,Parahana kaksi tappo.Sen orjat hywin hywästy,Muu miero pahoin pahastu.85. Se on seppo IlmarinenJo oron tulehan tunki,Harjan kulta kuumoksehen,Liitti kultia lisäksi;Kultia kypärin täyen,90. Hopehia huowan täyen.Otti orjat lietsomahan,Palkkalaiset painamahan.Orjat lietso löyhytteli,Painaeli palkkalaiset,95. Kintahattomin kätösin,Hatuttoman hartioisen,Talwisella taiwahalla.Itse seppo IlmarinenTako kullaista kuwoa,100. Hopiaista morsianta.Orjat lietso löyhytteli,Päiwät lietso, yöt lepäsi;Ei saa kullaista kuwoa,Hopiaista morsianta.105. Siitä seppo IlmarinenItse löihen lietsomahan,Lietso päiwät päättämättä,Lietso yöt lepäämättä.Päiwän lietso, lietso toisen;110. Niin päiwänä kolmantenaKatso ahjonsa alusta,Lietsimensä liepehiä.Neiti tungeksen tulesta,Kassa kulta kuumoksesta.115. Sen seppo hywin hywästy,Muu miero pahoin pahastu.Katselewi, kääntelewi;Ei ollut suuta, eikä muuta,Eikä naisen tarpehia.120. Tako suut, takowi silmät,Muutki tarpehet mokomat,Ei saanut sanalliseksi.On neiti hywän näkönen,Ei tieä tapoja neien;125. Se on seppo IlmarinenPani yöksi wierehensä,Kylmän kulta kuumottawi,Wilun huohtawi hopia.Sano seppo Ilmarinen:130. "Kellen kulta kelpoawi?Neiti wanhan WäinämöisenIkuseksi puolisoksi."Sillon wanha Wäinämöinen,Heti öissä ensimmäisnä,135. Jo tuolla lepäelewiPätöwillä pääaloilla,Perinnöillä pehmeillä,Nuoren neitosen keralla,Ku oli kullasta kuwailtu,140. Hopiasta siunaeltu.Siinä wanha WäinämöinenWaroaksen waippahansa,Turwoaksen turkkihinsa.Pani päälle peittehiä,145. Kahet kolmet karhun taljat,Wiiet kuuet willawaipat.Se oli kylki kyllä lämmin,Ku oli wasten waippoansa,Wasten waatetriepujansa;150. Ku oli nuorta neittä wasten,Se oli kylki kylmämässä,Oli hyyksi hyytymässä,Meren jääksi jäätymässä,Kiweksi kowoamassa.155. Sillon wanha Wäinämöinen,Yön yhen lewättyänsäNeien kultasen keralla,Hopiaisen morsiamen,Sanowi sanalla tuolla,160. Lausu tuolla lausehella:"Ellös sie nykynen nuori,Elkööte lapsen lapsi!Sinä ilmoissa ikänä,Kuuna kullan walkiana,165. Naista kullasta kuwailko,Hopiasta huolitelko;Kylmän kulta kuumottawi,Wilun huohtawi hopia.Se oli kylki kyllä lämmin,170. Ku oli wanhan waipan alla;Se oli jääksi jähtymässä,Ku oli nuorta neittä wasten."Itse seppo IlmarinenAlla päin, pahoilla mielin,175. Kaiken kallella kypärin,Läksi poies Pohjolahan,Tytön toisen toiwiossa,Neien innossa ihanan.Tuli Pohjolan tupahan,180. Sanan wirkko, noin nimesi:"Anna akka tyttöäsi,Mulle mointa morsianta,Tyttöäsi nuorempata,Lastasi wakawimpata."185. Louhi Pohjolan emäntäSanan wirkko, noin nimesi:"Ei oo tyttö tuuwitettu,Kanawarsi kaswatettuSinun rehwanan rekehen,190. Wierehen weren imiän,Luun syöjän, lihan purian,Weren uuelta wetäjän,Ennen annan tyttäreni,Työnnän surman suupalaksi,195. Suuhun juoksewan sutosen,Karhun kiljuwan kitahan."Ei sieltä tytärtä saanut,Eikä nuorta morsianta.Murti suuta, wäänti päätä,210. Murti mustoa hawenta,Läksi poies Pohjolasta,Matkasi omille maille.Waka wanha WäinämöinenTiellä wastahan tulewi,205. Itse tuon sanoiksi wirkki:"Weli seppo Ilmarinen,Lankoni emoni lapsi!Kun olet pahoilla mielin,Kahta kallella kypärin,210. Pohjolasta tullessasi!Miten Pohjola eläwi?"Sano seppo Ilmarinen:"Mi on Pohjolan eleä,Kun on sampo jauhamassa,215. Kirjokansi kellumassa;Päiwän jauho syötäwiä,Päiwän toisen myötäwiä,Kolmannen kotipitoja.Jotta sanon, kun sanonki,220. Mi on Pohjolan eleä,Kun on sampo Pohjolassa.Siin' on kyntö, siinä kylwö,Siinä kaswo kaikenlainen,Siinäpä ikuinen onni."
[Yheskolmatta Runo.]
Wäinämöinen kehottaa Ilmarista kerallansa sampoa Pohjolasta noutamaan. Penkoo Ilmarinen sammon paremmin Pohjolassa warjeltawan, kun että olisi nouettawana. Myöntyy kuitenki lähtemään. Miekan esinnä Wäinämoiselle taottua jo onki walmis matkalle. Kulkisi mielestänsä maisin Ilmarinen, Wäinämöinen wenehellä. Kulusta tuumatessa kuullaan wene itkemässä. Kysyttelee Wäinämöinen, mitä oli itkewä? Lahowansa wastaawi yhä teloilla makaawa. Saapi wesille Wäinämöinen weneen ja wäkeä weneesen. Soutaan moniahan niemen nenätse ja äkätään Lemminkäiseltä. Huutoa mäikähyttää maalta Lemminkäinen ja anoo yhteen matkaan päästä. Niin otetaan mies weneesen.
Waka wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Ohoh seppo Ilmarinen!Läkkööme Pohjolahan5. Hywän sammon saahantahan,Kirjokannen katsantahan."Sano seppo Ilmarinen:"Ei ole sampo saatawana,Kirjokansi tuotawana10. Pimiästä Pohjolasta.Siellä on sampo saatettuna,Kirjokansi kannettunaPohjolan kiwimäkehen,Waaran waskisen sisähän,15. Yheksän lukun ta'aksi.Sihen juuret juuruteltuYheksän sylen sywähän,Juuri juurttu maaemähän,Toinen wesiwiertehesen,20. Kolmansi kotimäkehen."Sano wanha Wäinämöinen:"Läkkös sammon saahantahan,Kirjokannen tuoantahanPohjolan kiwimäestä,25. Waaran waskisen sisästä,Yheksän lukun takoa.Tao mulle uusi miekka,Tee miekka tuliteränen,Jolla hurttia hutelen,30. Pohjan kansan karkottelen,Saahessa otolle sammon,Tuonne kylmähän kylähän,Pimiähän Pohjolahan,Summahan Sariolahan."35. Siitä seppo Ilmarinen,Takoja iänikuinen,Tunki rautoja tulehen,Teräksiä hiiloksehen.Otti orjat lietsomahan,40. Palkkalaiset painamahan;Orjat lietso löyhytteli,Hywin paino palkkalaiset,Rauta wellinä wenähti,Kuonana teräs kohasi.45. Siitä seppo Ilmarinen,Takoja iänikuinen,Katso alle ahjoksensa,Lietsimensä liepehelle,Miekka tungeksen tulesta,50. Terä warsin walkiasta.Siitä seppo Ilmarinen,Takoja iänikuinen,Päätä kullasta kuwasi,Hopiasta huolitteli.55. Kulta taipu taikinana,Ween waahtena hopia,Ahjolla alasimilla,Wasarilla walkkamilla.Jo on miekka walmihina.60. Itse wanha WäinämöinenSai miekan tuliteräsenKätehensä oikiahan;Sanan wirkkWäinävoineno, noin nimesi:"Onko miekka miestä myöten,65. Kalpa kantajan mukahan?"Olipa miekka miestä myöten,Kalpa kantajan mukahan,Jonka kuu kärestä paisto,Päiwä wästistä wälötti,70. Heponen terällä hirnu,Kasi nauku naulan tiessä,Pentu putkessa makasi.Siitä seppo IlmarinenHyötteleksen, wyötteleksen,75. Rautapaitohin paneksen,Teräswöihin telkitäksen.Itse tuon sanoiksi wirkki:"Mies on lustuissa lujempi,Rautapaiassa parempi,80. Teräswöissä tenhosampi."Lähteä luku tulewi,Liitto käyä kerkiäwi;Yks on wanha Wäinämöinen,Toinen seppo Ilmarinen,85. Läksiwät hewon hakuhun,Suwikunnan kuuntelohon,Suwikunnan suitset wyöllä,Warjan waljahat olalla.Käywät tietä astelewat90. Ympäri salon sinisen,Kuulit purren itkemänsä,Wenehen walittawansa.Waka wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:95. "Siell' on pursi itkemässä,Wenonen walittamassa;Joko mennemmä meriä,Wenehellä wettä myöten,Waiko maisin matkoamma,100. Ratsastamma rantamaisin?"Sano seppo Ilmarinen:"Wakawampi maisin matka;Surma menköhön merelle,Siellä tuuli turjuttaisi,105. Siellä wiskaisi wihuri,Saisi sormet soutimeksi,Kämmenet käsimeloiksi."Sano wanha Wäinämöinen:"Wakawampi maisin matka,110. Wakawampi, waikiampi,Wielä muuten mutkasempi.Lysti on wenon wesillä,Purren juosta jolkutella,Weet wäliät wälkytellä,115. Selät selwät seurustella;Tuuli purtta tuuwittawi,Länsituuli läikottäwi,Etelä eille wiepi."Heitti maahan marhaminnan,120. Suwikunnan suitset suolle,Warsan waljahat aholle,Läksi luoksi puisen purren,Luoksi itkewän wenehen.Kysytteli, lausutteli:125. "Mitä itket puinen pursi,Wene hankawa walitat?Itketkö sä puisuuttasi,Hankauttasi haluat?"Pursi puinen wastoawi,130. Wene hankawa sanowi:"Wesill' on wenosen mieliTerwasiltaki teloilta,Mieli neion mieholahanKorkiastaki koista.135. Enkä itke puisuuttani,Hankauttani halua;Sitä itken puinen pursi,Wene mäntynen walitan;Sanottihin tehtäessä140. Saatawan sotiwenettä,Sotipurtta puuhattawan,Tuowan täyteni eloa,Alukseni aartehia.En sotahan saanukkana,145. Enkä wietynä wesille.Muut purret, pahimmat purret,Päästähän sotia käywät,Tappeloita tallustawat;Enemmän eloa saawat,150. Kun kuningas kuunna wuonna,Seppä seitsennä kesänä.Minä westämä wenonen,Walmistama Wäinämöisen,Aina lahon lastuillani,155. Wenyn westämöisilläni.Pahimmatki maan matosetAlla kaarteni asuwat,Linnut ilman ilkeimmätPesän päälläni pitäwät;160. Oisi kahta kaunihimpi,Kahta kolmia parempi,Olla mäntynä mäellä,Petäjänä kankahalla,Oksilla orawan juosta,165. Hawulinnun haihatella."Sano wanha Wäinämöinen:"Lienet wene Wäinämöisen,Niin mennet teloilta näiltä,Ilman kourin koskematta,170. Käsiwarsin waalimatta."Pursi taiten wastoawi,Wene hankawa sanowi:"Eipä mun sukuni muukan,Eikä weljeni wenoset175. Mennä kourin koskematta,Käsiwarsin waalimatta."Sano wanha Wäinämöinen:"Jos ma sun wesille työnnän,Joko juokset soutamatta,180. Airoilla awittamatta,Huoparilla huopimatta,Puhumatta purjehesen?"Pursi taiten wastoawi,Wene hankawa sanowi:185. "Eipä mun sukuni muukan,Eikä toinen joukkioniJuokse sormin soutamatta,Airoilla awittamatta,Huoparilla huopimatta,190. Puhumatta purjehesen."Sano wanha Wäinämöinen:"Joko juokset soutamalla,Airoilla awittamalla,Huoparilla huopimalla,195. Puhumalla purjehesen."Pursi taiten wastoawi,Wene hankawa sanowi:"Jopa mun sukuni muukin,Kaikki weljeni wenoset,200. Juoksi sormin soutamalla,Airoilla awittamalla,Huoparilla huopimalla,Puhumalla purjehesen."Waka wanha Wäinämöinen205. Työntäwi wenon wesille,Laulo purren lainehille;Laulo laian neitosia,Tinapäitä neitosia,Tinapäitä, waskiwöitä,210. Sormuskäsiä somia;Laian toisen sulhosia,Sukapäitä sulhosia,Sukapäitä, piipiwoja,Kannusjalkoja jaloja.215. Wielä laulo WäinämöinenTeljot täytehen wäkeä,Teljot wanhoa wäkeä,Iän kaiken istunutta,Kuss' oli wähän sioa,220. Nuorukaisilta esinnä.Itse istuwi perähän,Laatiuwi laskemahan,Kokan koiwusen kuwulle,Melan koukkupään nojalle.225. Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:"Juokse pursi puittomia,Wene wäljiä wesiä,Kule kuplina wesillä,230. Lumpehina lainehilla."Pani wanhat soutamahan,Wanhat souti, pää wapisi,Ei ilo ilolle käynyt,Eikä soutu souannalle.235. Pani nouret soutamahan,Werewät wetelemähän,Nuoret souti, sormet notku,Ei ilo ilolle tullut,Eikä soutu souannalle.240. Siitä seppo IlmarinenItse istu soutamahan,Asettautu airoisille;Jo tuli ilo ilolle,Pääsi soutu souannalle.245. Souti seppo Ilmarinen,Souti sormilla kowilla,Pyörähteli puinen pursi,Wene honkanen wapisi,Teljot rytky, airot notku,250. Airon pyyryt pyinä winku,Terät tetrinä kukerti,Nokka jolu joutsenena,Perä kraakku kaarnehena,Hangat hanhina hatsahti.255. Itse wanha WäinämöinenLaskea karehtelewi,Nenätse utusen niemen,Päitse saaren terhenisen.Ahti saarella asuwi,260. Kauko niemen kainalossa;Kataluutta Kauko itki,Weitikkä osan wähyyttä,Ahti aitan pieneyttä.Loi silmänsä luotehelle,265. Käänsi päätä päiwän alle;Kaunis kaukoa näkewi,Werewä wesien poikki,Pitkä pilwien takoa.Näki pilwen pienemmäisen,270. Pilwessä wesipisaran,Pisarassa pienen lammin,Lammissa wenowähäsen,Wenossa wähän wäkeä;Mies puhas perässä purren,275. Uros toinen airoksissa.Sano lieto Lemminkäinen:"En mä tunne tuota purtta,Keksi kelwoista wenettä,Souten Suomesta tulewi,280. Airoin iskein iästä,Melan luoen luotehesen."Jo huhuta huiahutti,Huutawi nenästä niemen,Mäikäsi mäen takoa:285. "Kenen on wene wesillä,Kenen laiwa lainehilla?"Miehet purresta puhuwat,Waimot wastaten sanowat:"Mi olet mies mäen takanen,290. Uros korwen ulkomainen?Kun et tunne luojan purtta,Keksi Wäinölän wenettä,Et tunne perän pitäätä,Airollista arwaele."295. Sano lieto Lemminkäinen:"Jo tunnen perän pitäjän,Jo älyän airollisen:Waka wanha WäinämöinenItse on perän piossa,300. Ilmarinen airollisna.Minnekkä menettä miehet,Kunne urohot kuletta?"Sano wanha Wäinämöinen:"Kohti pohjaista kulemma,305. Kohti kuohuja kowia,Lakkipäitä lainehia,Sampoa tapoamahan,Kirjokantta katsomahanPohjolan kiwimäestä,310. Waaran waskisen sisästä."Sano lieto Lemminkäinen:"Oi sie wanha Wäinämöinen.Ota mieki matkohisi,Olen mieki miessä siellä,315. Urohona kolmantena,Kun saat sammon nostantahan,Kirjokannen kannantahanPohjolan kiwimäestä,Waaran waskisen sisästä."320. Waka wanha WäinämöinenOtti miehen matkohinsa,Werewän wenosehensa.Se on lieto LemminkäinenJo tulla tuhuttelewi,325. Käyä luikerrettelewi,Tuopi laian tullessansa,Wenehesen Wäinämöisen.Sano wanha Wäinämöinen."Oisi puuta purressani,330. Laitoa wenosessani,Parahiksi painoaki;Miksi sie kannat metsästäPuuta purtehen lisäksi?"Sano lieto Lemminkäinen.335. "Ei wara wenettä kaaha,Tuki suowoa tuhoa;Useinpa merellä PohjanTuuli laitoa kysywi,Wastatuuli warpehia."340. Sano wanha Wäinämöinen:"Sen tähen sepon wenosenLaiat rautohin rakettu,Jott' ei tuulen tuiki wieä,Tahi ottoa ahawan."