[Kaheskolmatta Runo.]
Wäinämöinen laskee niemestä eslle, tulee koskelle, wenet puuttuu hauin hartioille. Wetää hauin miekallansa wenehesen, pahkoo sen halki ja alkaa kanteletta luista laatia. Walmiiksi saatua kutsuu lässä olewaiset matkalaisensa soittamaan. Kun iloa ei syntynyt heiän soitosta, niin käyttää ulompanaki kanteleen. Ei ollut soittajata ulompanakan. Siitä ukko Wäinämöinen itse alko soittaa. Wastako ilo nousi. Ei ollut eläwätä metsässä, ei lintua ilmassa, ei kaloa weessä, jok' ei rientänyt kuulemaan. Itse haltiatkin weessä, ilmassa ja metsässä kuunteliwat ilomielin kantelen soittoa. Wiimmen puhkesiwat kaikki lässä olewat itkuun ja itse Wäinämöinenki itki, jotta suuret wesipisarat wieriwät silmistä maahan. Maalta merehen juosseet kaswoiwat siellä kyynelet kauniiksi simpsukoiksi.
Siitä wanha WäinämöinenLaskea karehtelewi,Nenästä utusen niemen,Päästä saaren terhenisen;5. Laski päiwän maawesiä,Päiwän toisen suowesiä,Kolmannen kosken wesiä.Tuossa wanha WäinämöinenItse noin sanoiksi wirkki10. Korwalla kosken tulisen,Pyhän wirran pyörtehessä:"Neiti kosken korwallinen,Impi wirran wierellinen!Weäppä lankoa we'elle,15. Sinerwätä lainehelle,Tullessa punasen purren,Terwarinnan teuotessa.Kiwi on keskellä jokia,Paasi kuohun kukkuralla,20. Eessä on punasen purren,Tiellä terwasen wenehen.Wäännä reikä wääntiällä,Puhkase purasimella,Jotta juosta puisen purren,25. Terwarinnan teuotella.Rauaksi wenehen rinta,Kiwen kylki sammaliksi,Kuohuja kulettaissa,Mäkipäitä mäntäissä!30. Koprin kouhuja kokoa,Käsin käännä käppyröitä,Sylin aaltoja syseä,Jott' ei riusko rinnoilleniEikä päälleni päräjä.35. Ukko taiwahan jumala!Jok' olet ainoinen apuni,Piä miekalla pereä,Tuiota tupettomalla,Jotta juosta puisen purren,40. Mennä mäntysen wenehen."Siinä puuttu puinen pursi,Wene Wäinölän wäsähty;Pursi puuttuwi lujahan,Takistu wene punanen.45. Waka wanha WäinämöinenArwelee, ajattelewi:"Mihin puuttu puinen pursi,Piätty wene punanen?Kiwellenkö, wai haolle,50. Waiko waskirauniolle?"Kallistihen katsomahan:"Ei kiwellen, ei haolle,Eikä waskirauniolle,Suuren on hauin hartioilla,55. We'en koiran koukkuluilla."Se on lieto LemminkäinenPisti miekkansa merehen,Lapionsa alle laiwan,Ei ota wenonen juosta,60. Pääse pursi puutoksesta;Miekka murskaksi mureni,Kala pääsi terweheksi.Siitä seppo IlmarinenPisti miekkansa merehen,65. Lapionsa alle laiwan,Ei ota wenonen juosta,Pääse pursi petoksesta;Miekka murskahti muruksi,Kala pääsi terweheksi.70. Sillon wanha WäinämöinenWyöltä miekkansa wetäwi,Tupestansa tuiman rauan,Pisti hauin hartioihin,We'en koiran koukkuluihin.75. Nostatti kalan merestä,Pään weti wenosehensa,Purston pohjahan puotti.Katselewi, kääntelewi,Itse tuon sanoiksi wirkki:80. "Jotaki joessa ompiHakojaki, haukiaki.Ku olle wanhin sulholoistaHauki halki pahkomahan,Kala wiploin wiiltämähän."85. Miehet purresta puhuiwat,Lausu waimot laitasilta:"Saajan on käet sulimmat,Sormet pyytäjän pyhimmät."Jo otti wenonen juosta,90. Pääsi pursi puutoksesta;Waka wanha WäinämöinenLuotti purren luotoselle,Otti weitsen huotrastansa,Wasemelta puoleltansa,95. Jolla hauin halkasewi,Pahkowi kalan kaheksi.Sanan wirkko, noin nimesi:"Mikä tuosta ei tulisiHauin suuren hampahista,100. We'en koiran koukkuluista,Jos oisi sepon pajassa,Luona taitawan takojan,Miehen mahtawan käsissä?"Sano seppo Ilmarinen:105. "Mipä turhasta tulisi,Työksi tyhjästä olisi,Kalan ruowosta kaluksi,Jos oisi sepon pajassa,Luona taitawan takojan,110. Miehen mahtaman käsissä!"Sano wanha Wäinämöinen:"Tuo ois alku kanteletta,Kun oisi osaajan luona,Miehen mahtawan käsissä!"115. Ei ollut osoajata,Eikä miestä mahtajata,Harpun luisen laatiata;Waka wanha WäinämöinenItse löihen laatiaksi,120. Tekiäksi teentelihen.Kusta sai kopan komian?Tuolta tuomikkopurolta,Kuusesta kumisewasta.Mist' on naulat kanteletta?125. Hauin suuren hampahista,Orasista Tuonen orjan.Wielä uupuwi wähäsen,Kaipoawi kanteloinen,Yhtä kieltä, kahta jouhta;130. Mist' on kielet kanteletta?Hiwuksista Hiien ruunan,Lemmon warsan waattehista.Jo on soitto walmihina,Soitto suuri hauinluinen,135. Kantelo kalanewänen.Waka wanha WäinämöinenKutsu wanhat soittamahan,Wanhat soitti, päät wapisi,Ei ilo ilolle tullut,140. Soitto soitolle tajunut.Kutsu nuoret soittamahan,Nuoret soitti, sormet notku;Eipä ääni ääni ollut,Ilo käynynnä ilosta.145. Soitti lieto Lemminkäinen,Soitti seppo Ilmarinen;Ei ilo ilolle käynyt,Soitto soitolle ylennyt.Waka wanha Wäinämöinen150. Käytti soiton Pohjolassa,Kantelon Kalewalassa;Soitti Pohjolan emäntä,Soitti pojat Pohjolassa,Soitti pojat, soitti neiot,155. Soitti pikku piikasetki,Soitti miehet naimattomat,Soitti nainehet urohot,Tuota käänsit, tuota wäänsit,Tuota kynsin kiinnittiwät,160. Toki ei oikehin osattu,Kielet kierohon tuliwat,Koska kansa kahtalainenNiitä soitti sormillansa.Jouhet parkuiwat pahasti,165. Ääni kaikku karkiasti,Soitto julmasti sorisi.Ukko uunilta herännyt,Kiukahalta kirjahtanutSanowi sanalla tuolla,170. Lausu tuolla lausehella:"Heretkääte, heittäkääte,Kaikki käypi karwoilleni,Puhki korwani puhuwi,Läpi pääni läylentäwi,175. Wiepi wiikoksi uneni.Jos ei soitto Suomen kansanWasta waikuta paremmin,Eli uuwuta unehen,Niin wetehen wiskoote,180. Aalloille upottoote;Tahi saattoote takasinMiehen tehnehen käsihin,Sormille sowittelian."Soitto kielin kerkiäwi,185. Kanterwo sanoin kajahu:"En minä jokehen joua,Enkä aalloille ajau;Wielä soitan suorialla,Wangun waiwan nähnehellä."190. Jopa wietihin wisusti,Kannettihin kaunihistiMiehen laatian kätehen,Sormille sowittelian.Waka wanha Wäinämöinen195. Peukaloitansa pesewi,Sormiansa suorittawi.Istuwi ilokiwelle,Raito rantakalliolle,Hopeaiselle mäelle,200. Kultaselle kunnahalle.Otti soiton sormillensa,Käänti käyrän polwillensa,Kantelen kätensä alle.Sanowi sanalla tuolla,205. Lausu tuolla lausehella:"Ku ei liene ennen kuullutIloa ikirunojen,Kajahusta kanteloisen,Se on tulko kuulemahan."210. Soitti wanha Wäinämöinen,Sekä soitti, jotta laulo,Sormet nousi notkiasti,Sormet pienet pyörähteli,Peukalo ylös keweni;215. Jo käwi ilo ilolle,Soitto soitolle yleni.Hywin soitti hauin hammas,Kalan pursto pyörähteli,Ulwosi upean jouhet,220. Ratsun jouhet raikkahuwat.Ei ollut sitä metsässäJalan neljän juoksewata,Koiwin koikkelehtawata,Ku ei tullut kuulemahan,225. Iloa imehtimähän.Heräsi susiki suolta,Nousi karhu kankahalta,Petäjäisestä pesästä,Kutiskosta kuusisesta.230. Karhu aiallen kawahti,Weräjällen wieretäksen,Aita kaatu kalliolle,Weräjä aholle wieri.Siitä kuusehen kujahti,235. Petäjähän pöyrrähytti,Tehessä isän iloa,Soitellessa Wäinämöisen.Metsän ukko halliparta,Metsän kuuluja kuningas,240. Kanssa muu Tapion kansa,Käwit kaikki kuulemahan.Itsekki metsän emäntä,Tapiolan tarkka waimo,Sinisukkahan siroksen,245. Punapaulohin paneksen,Nousi koiwun konkelolle,Lepän lengolle lewähti,Kanterwoa kuulemahan,Soittoa tajuamahan.250. Ei sitä metsässä ollutNelijalkoa jaloa,Eikä ilmassa oloaKahen siiwen siukowata,Lintuparwea parasta,255. Ku ei tullut tuiskutellen,Kiiätellen kiirehtinyt,Kunnioa kuulemahan,Iloa imehtimähan.Lenti kokko korkialta,260. Halki pilwien hawukka,Alli aalloilta sywiltä,Sotka soien wieremmiltä,Joutsenet sulilta soilta.Pieniäki peipposia,265. Leiwoja liki tuhatta,Sirkkuja sitäi enemmänHaasto ukon hartioilla.Itse kaunis ilman impi,Päiwätär pätöwä neiti,270. Neito Kuutar koria,Yks' on ilman wempelellä,Taiwon kaarella kajotti,Toinen pitkän pilwen päällä,Pilwen reunalla rehotti,275. Piteliwät pirtojansa,Niisiänsä nosteliwat.Kultasukkula käessä,Piwossa hopiapirta,Kultakangasta kutowat,280. Hopiaista helkyttiwät.Waan kun kuulit ouon äänen,Soitannon sulosen sulhon,Jo pirta piwosta pääsi,Kirpo sukkula käestä,285. Katkesiwat kultarihmat,Helähti hopialangat.Eik' ollut sitä weessäEwän kuuen kulkewata,Kaheksan karehtiata,290. Kalaparwea parasta,Ku ei tullut kuulemahan,Iloa imehtimähän.Lohet uipi, uipi siiat,Uipi hauit hangotellen,295. Ween koirat wengotellen,Muiehetki, muut kalatki,Rinnoin ruohoon ajaksen,Ewin eille ehteleksen,Wirttä Wäinön kuulemahan,300. Iloa imehtimähän.Ahto aaltojen kuningas,Ween ukko ruohoparta,Ween kalwolle weäksen,Luikahaksen lumpehelle.305. Itsekki ween emäntä,Ween wiljasa emäntä,Hiipowi hiwuksiansa,Hapsiansa harjoawi,Kammallansa kultasella,310. Harjalla hopeisellaWaan kun kuuli ouon äänen,Suomen soitannon sulosen,Jo suka käestä kirpo,Harja sormista solahti.315. Itse siirtihen polonen,Paneutti toisen paikan,Rinnoin ruowosta riwahti,Wetihen wesikiwelle,Watsallehen waiwausi,320. Tuota ääntä kuulemahan,Soitteloa Wäinämöisen,Soitteloa, lauleloa,Kun oli ääni kummanlainen,Warsin soitanto sulonen.325. Ei ollut sitä urosta,Eikä miestä urhiata,Eikä miestä, eikä naista,Eikä waimoa waketi,Kullen ei ituksi käynyt.330. Itkit nuoret, itkit wanhat,Itkit miehet naimattomat,Itkit nainehet urohot,Itkit pojat puolikäset,Sekä pojat, jotta neiot,335. Itkit pienet piikasetki,Kun oli ääni kummanlainen,Suomen soitanto sulonen.Itsensäki WäinämöisenKyynelwieri kyykähteli.340. Weet wieri silmistänsäKaasiammat karpaloita,Pyylähämmät pyyn munia,Häriämmät päitä pääskyn,Leweille leuoillensa;345. Leweiltä leuoiltansaReheille rinnoillensa;Reheiltä rinnoiltansaPätöwille polwillensa;Pätöwiltä polwiltansa350. Jalkapöyille jaloille;Jalkapöyiltä jaloiltaMaahan alle jalkoinsa;Wieriwät wesipisaratLäpi wiien willawaipan,355. Läpi kuuen kultawyönsä,Seitsemän sinihamosen,Sarkakauhtanan kaheksan.Niin weet jokena juoksiLuota wanhan Wäinämöisen360. Rannalle meren sinisen;Rannalta meren sinisenAlle selwien wesien,Päälle mustien murienSiellä kaswoit kaunihiksi,365. Simpsukaisiksi sikesi,Kuningasten kunnioiksi,Waltojen iki iloksi.Sano wanha Wäinämöinen:"Onko tässä nuorisossa,370. Nuorisossa kaunosessa,Tässä suuressa su'ussa,Ilossa isän alassa,Kyynelteni poimiataAlta selwien wesien,375. Päältä mustien murien?"Sekä nuoremmat sanowi,Jotta wanhat wastoawi:"Ei ole tässä nuorisossa,Nuorisossa kaunosessa,380. Eli suuressa su'ussa,isossa isän alassa,Kyyneltesi poimiata.Alta selwien wesien,Päältä mustien murien."385. Niin tuli sininen sotko,Useinpa sininen sotkoSuullansa sukeltelekse,Wilussa wilottelekse.Sep' on poimi simpsukoita,390. Wäinämöisen kyyneleitä,Alta selwien wesien,Päältä mustien murien.
[Kolmaskolmatta Runo.]
Tulewat Wäinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen Pohjolaan. Kysäsee Pohjan akka, millä asialla? Sammon jaolle lähteneensä wastaa Wäinämöinen. Sano Pohjan akka ei olewan jakaamista sammossa. Saapi unineulat Wäinämöinen ja nukuttaa Pohjolan wäen. Lähtewät sampoa kiwimäestä. Laulaa Wäinämöinen liikkeelle linnan portit ja Ilmarinen aukasee owet. Lemminkäinen kyntää juuriltansa irti sammon, joka sitte kolmin miehin kannetaan weneesen. Sampo weneessä laskee rannalta Wäinämöinen ja alkaa wiimmen Lemminkäisen kehottamalla matkan päässä laulella. Kurki laulua säikähtänyt parkasi pahalla äänellä ja herätti Pohjolan nukkumasta. Pohjan akka sampoa katsomaan jo näkee saauksi. Nostaa heti ison tuulen Wäinämöistä hukuttamaan ja oliki hukkua wenet, ellei Lemminkäinen olisi laitoja kohottanut. Niin Lemminkäinen purjepuusta katsellen näkee Pohjan weneen ajawan ja saawuttawan. Häässä Wäinämöinen tuluksistansa luopi karin Pohjan weneen eteen. Siinä wenet kyllä särky, waan itse Pohjan akka läksi lintuna Wäinämöisen weneesen ja otti kaikki miehensä kanssa. Siinä sitte tapahtu tappelo, jossa Wäinämöinen melalla siwalteli siipiä ja kynsiä Pohjan akalta. Yksi ainoa sakarisormi jäi jälille ja silläki nosti Pohjan akka sammon ja kaato wesille, jossa se särky. Sammon muruja sitte tuuli ajeli mitä minkin paikan rikkaueksi. Riwan sai Pohjan akka jälille Pohjolaan.
Siitä wanha Wäinämöinen,Toinen seppo Ilmarinen,Kolmas lieto Lemminkäinen,Tulit Pohjolan tuwille.5. Sano Pohjolan emäntä:"Mi on miehillä sanoma,Urohilla uusi tieto?"Tuopa wiisas WäinämöinenSanan wirkko, noin nimesi:10. "Sammosta sanomat miesten,Kirjokannesta pakinat;Saimma sampuen jaolle,Kirjokannen katsantohon."Sano Pohjolan emäntä:15. "Ei oo kärpästä kahelle,Orawass' osoa kolmen."Waka wanha WäinämöinenSormin soitti kanteletta,Kielin kantermo pakasi;20. Wäsytti wäen mokoman,Uuwutti unelliseksi.Niin tapasi taskuhunsa,Löihen kukkaroisehensa,Ottawi uniset neulat,25. Nukutteli nuiwan kansan,Paineli wäen pakanan,Pimiässä Pohjolassa,Summassa Sariolassa.Meni sammon saahantahan,30. Kirjokannen katsantahan,Pohjolan kiwimäestä,Waaran waskisen sisältä,Yheksän lukon takoa.Tuossa wanha Wäinämöinen35. Laulaa hyrähtelewi,Jopa liikku linnan portit,Järkky rautaset saranat.Siitä seppo IlmarinenWoilla lukot liukahutti,40. Liuwutti sian lihalla;Lukot sormin luksutteli,Kiwet kuokalla kohotti.Sano wanha Wäinämöinen:"Oi sie lieto Lemmin poika,45. Ylimmäinen ystäwäni!Mene sampo ottamahan,Kirjokansi kantamahan."Tuopa lieto Lemminkäinen,Hywä kielas käskiäkki,50. Kepiä kehuttoaki,Meni sammon otantahan,Kirjokannen kannantahan.Sylin sampoa piteli,Polwin maassa puujaeli,55. Eipä sampo liikukkana,Kirjokansi kallukkana.Hyw' on härkä Pohjolassa,Sarwipää Sariolassa,Jok' on sitkiä siwulta,60. Warsin wahwa wartalolta,Suonilta kowin soria.Se on lieto LemminkäinenOtti härän heinikosta,Auran pellon pientaresta,65. Sillä kynti sammon juuret,Kirjokannen kiinnittimet,Satasarwella härällä,Tuhatpäällä tursahalla,Waarnahilla waskisilla,70. Atralla tuliterällä,Saipa sampo liikkumahan,Kirjokansi kallumahan.Siitä wanha Wäinämöinen,Toinen seppo Ilmarinen,75. Kolmas lieto Lemminkäinen,Sylin sampoa sylelit,Käsiwarsin käännyttelit,Niin weiwät wenosehensa,Purtehensa puuhasiwat.80. Kysy seppo Ilmarinen:"Minne sampo saatetahan,Kunnekka kuletetahan,Wenehessä Wäinämöisen?"Sano wanha Wäinämöinen:85. "Tieän mä wähäsen maata,Tieän paikkoa palasen,Syömätöntä, lyömätöntä,Miekan miehen käymätöntäNenässä utusen niemen,90. Päässä saaren terhenisen.Sinne sampo saatetahan,Kirjokansi kaiwatahan."Siitä wanha WäinämöinenLaskea karehtelewi95. Selkeä meren sinisen,Laski poikki Pohjan merta.Sano lieto Lemminkäinen:"Miks' et laula Wäinämöinen,Hyrehi hywäsukunen,100. Hywän sammon saatuasi,Tien hywän käweltyäsi?"Waka wanha WäinämöinenWarman kyllä wastaeli:"Warahainen laulannaksi,105. Aikanen ilon teoksi,Kun näkywi Pohjan portit,Paistawi pahat saranat.Äsken laulanta sopisi,Ilon teentä kelpoaisi,110. Kun omat owet näkyisi,Omat ukset ulwoaisi,Sa'an taipalen takana,Päässä wiien päiwäyksen."Siitä wanha Wäinämöinen115. Laskewi sinistä merta,Laski päiwän, laski toisen,Laski kohta kolmannenki,Jo omat owet näkywi,Omat ukset ulwottawi,120. Nenässä utusen niemen,Päässä saaren terhenisen.Sillon wanha WäinämöinenLauloa hyrähtelewi;Suu liikku, järisi parta,125. Waan ei leuat lonkaillut.Kurki istu kannon päässä,Wetisellä mättähällä,Pimeässä Pohjolassa,Summassa Sariolassa,130. Sormiluitansa lukewi,Warpahiansa walitti.Kurki kuuli kumman äänenWäinämöisen laulellessa,Kurki laski suuren kulkun,135. Parkasi pahan säwelen;Kaikki Pohjola heräsi,Paha walta walpaustu.Louhi Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,140. Sampoa tapoamahan,Kirjokantta katsomahan,Pohjolan kiwimäkehen,Waaran waskisen sisähän.Sano tuonne saatuansa:145. "Woi polonen päiwiäni!Kenpä lukot lonkaillut,Kaikki särkenyt saranat,Kaikki owet auassunna,Liikutellut linnan portit?150. Jok' oisi täältä sampo saatu,Kirjokansi kannettuna?""Jo on täältä sampo saatu,Kirjokansi kannettuna,Pohjolan kiwimäestä,155. Waaran waskisen sisästä,Yheksän lukon takoa."Louhi Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,Ukkoa rukoelewi,160. Pauannetta palwoawi:"Nosta Ukko suuri tuuli,Sään mänöä määritöntä,Nosta mustia muria,Päälle selwien wesien,165. Jott' ei päästä Wäinämöisen,Kulkea uwantolaisen."Se Ukko ylijumalaWirkki tuulet tuulemahan,Ilman rannat riehkimähän;170. Nousi tuulet tuulemahan,Ilman rannat riehkimähän.Kowin läikky länsituuli,Luoetuuli tuikutteli,Enemmän etelä tuuli,175. Itä inku ilkiästi,Pohjanen kowin porotti.Tuuli puut hawuttomaksi,Kanarwat kukattomaksi,Heinät helpehettömäksi,180. Wiepi harpun hauinluisen,Kantelon kalanewäsen,Wenehestä Wäinämöisen.Ahto aalloilta hawannutPian korjasi kotihin,185. Kalasehen kartanohon.Sano seppo Ilmarinen:"Jo on tukka tuulta nähnyt,Parta päiwiä pahoja,Nähnyt näilläki selillä;190. Harwon on hawata tainnutTuulta ennen tuon näöstä.Woi polonen päiwiäni!Kun läksin meren selälle,Ulapalle aukialle,195. Polin puulle pyöriwälle,Warwalle wapisewalle,Wet on tuuli turwanani,Meren aalto armonani."Sillon wanha Wäinämöinen200. Itse tuon sanoiksi wirkki:"Ei wenossa wieremistä,Purressa parahtamista;Itku ei häästä päästä,Parku päiwistä pahoista."205. Se on lieto LemminkäinenEikä itkent, ei iloissut,Muisti muinoset tilansa,Asiansa arwaeli;Lati laitoja lisäksi,210. Warpehia walmisteli,Sylen kolmen korkeutta.Saipa tuuli turjutella,Aallot welloa wenettä,Oli laitoa wenossa,215. Warpehet hywin warawat.Itse Pohjolan emäntäRakenteli Pohjan purren,Suoritti sotawenosen;Lato miestä laiwahansa220. Kuni sotka poikiansa,Tawi luopi lapsiansa;Sata miestä sauomehen,Tuhat airohin urosta,Sata miestä miekatonta,225. Tuhat miestä miekallista.Päälle purjehen wetäwiKuni pitkän pilwen lonkan;Siitä läksi, jotta joutu,Ajamahan Wäinämöistä.230. Waka wanha WäinämöinenLaskewi sinistä merta,Itse tuon sanoiksi wirkki,Puhu purtensa perästä:"Oi sie lieto Lemmin poika,235. Ylimmäinen ystäwäni!Nouse purjepuun nenähän,Waatewarpaan rapa'a,Katso itä, katso länsi,Katso poikki Pohjan ranta."240. Se on lieto LemminkäinenHywä kielas käskeäkki,Kepiä kehuttoaki,Nousi purjepuun nenähän,Waatewarpahan rapasi;245. Katso iät, katso lännet,Katso poikki Pohjan rannat,Niin sano sanalla tuolla:"Hawukkoit' on haawat täynnä,Koiwut kirjokokkoloita."250. Sano wanha Wäinämöinen:"Jo wainen walehtelitki;Ei ne olla hawukkoita,Eikä kirjokokkoloita,Ne on Pohjan poikasia.255. Katso toiste, katso tarkon."Katso toiste, katso tarkon,Sanowi sanalla tuolla:"Pilwi Pohjasta kohowi,Pilwen lonkka luotehesta."260. Sano wanha Wäinämöinen:"Jo wainen walehtelitki;Ei se pilwi ollekkana,Pilwen lonkka lienekkänä,Se on pursi purjehinen.265. Katso tarkon kolmannesti."Katso kerran kolmannenki,Sanowi sanalla tuolla:"Oi sie wanha Wäinämöinen!Jo tulewi Pohjan pursi,270. Satahanka hakkoawi;Sat' on miestä sauomessa,Tuhat airon pyyrymillä,Sata miestä miekatonta,Tuhat miestä miekallista."275. Sillon wanha WäinämöinenJo tunsi toet totiset,Walehettomat wakaiset;Itse wirkko, noin nimesi:"Soua seppo Ilmarinen!280. Soua lieto Lemminkäinen!Soua kansa kaikenlainen!"Souti seppo Ilmarinen,Souti lieto Lemminkäinen,Souti kansa kaikenlainen,285. Eipä juokse puinen pursi,Weno Wäinölän weäte.Sillon wanha WäinämöinenJo tunsi tuhon tulewan,Hätäpäiwän päälle saawan.290. Arwelee, ajattelewi,Miten olla, kuin eleä.Itse tuon sanoiksi wirkki:"Wielämä tuohon keinon keksin,Mutkan muistan, tien osoan."295. Tawottihen taulohinsa,Tungeksen tuluksihinsa,Otti piitä pikkuruisen,Toki tauloa wähäsen,Neki mestasi merehen300. Oikiasta olkapäästä,Kautta kainalon wasemen,Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:"Tulkohon tulinen korko,305. Salasaari kaswaohon,Johon juosko Pohjan pursi,Satahanka halkeutoho!"Luotihin tulinen luoto,Salasaari siunattihin,310. Itähän ikäti pitkä,Luotehelle loppumaton,Polweksehen Pohjolahan,Johon juoksi Pohjan pursi,Satahanka halki lenti.315. Louhi Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,Tohti toisiksi ruweta,Ruohti muuksi muutellate,Airot siiwiksi siwalti,320. Peräpuikon purstoksensa,Siitä loihen lentämähän;Kokkona ylös kohosi.Lenteä lekuttelewiSelwällä meren selällä,325. Ulapalla aukialla,Sata miestä siiwen alla,Tuhat purston tutkamessa,Sata miestä miekatonta,Tuhat miestä miekallista,330. Liiteleksen, laateleksen,Kokkona kohenteleksen,Lenti purjepuun nenähän,Waatewarpahan rawahti,Wenehesen Wäinämöisen.335. Tahto pursi päin puota,Laiwa laion wieretellä.Sano wanha Wäinämöinen:"Ohoh Pohjolan emäntä;Joko saat jaolle sammon,340. Nenähän utusen niemen,Päähän saaren terhenisen?"Sano Pohjolan emäntä:"En lähe jaolle sammon,Sinun kanssasi katala,345. Kerallasi Wäinämöinen!"Itse sampoa tawottiWenehestä Wäinämöisen.Se on seppo IlmarinenOtti miekkansa omansa,350. Käellänsä oikialla,Wasemelta reieltänsä;Kokon koprille siwalti,Waakalinnun warpahille.Iski kerran, iski toisen,355. Kohta kolmasti rapasi.Waan ei wuolent wermentänä,Ottant orwaskettuana.Siitä lieto LemminkäinenMiekan wyöltänsä wetäsi,360. Tupestansa tuiman rauan.Niin sanowi Pohjan akka,Puhu purjepuun nenästä:"Woi sie lieto Lemmin poika!Pettelit oman emosi,365. Walehtelit wanhempasi;Sanoit et käyäsi sotoaKuunna kymmennä kesänä,Kullankana tarpehella,Hopiankana halulla."370. Itse wanha WäinämöinenEi hän miekkoa wetänyt,Temponut tulitereä;Nostatti melan merestä,Lastun tammen lainehesta,375. Sillä siipiä siwalti,Sillä kynttä katkaeli,Jot' ei jäänynnä jälille,Kun yksi sakari sormi.Miehet melskahti merehen,380. Pojat siiwiltä putosi;Sata miestä siiwen alta,Tuhat purston tutkamesta,Kymmenen joka kynästä.Itse Pohjolan emäntä385. Puusta purtehen putosi,Kuni nuolen ammuttua,Kohti käytyä wasaman,Puusta koppelo putosi,Kuusen oksalta orawa.390. Siitä sampoa tawottiSormella nimettömällä;Sammon wuoatti wetehen,Kirjokannen lainehille,Selwälle meren selälle,395. Ulapalle aukialle.Siinä sai muruksi sampo,Kirjokansi kappaleiksi.Noita tuuli tuuwitteli,Ilma lieto liikutteli,400. Selällä meren sinisen.Mi sai sampuen murujaAlle selwien wesien,Päälle mustien murien,Ne kaikki ween wäeksi,405. Ahin lasten aartehiksi.Ei wesi wäkeä puutu,Ween Ahti aartehia.Mi sai muutama murunenRannalle meryttä wasten,410. Wasten merta hyyännettä;Siitä kyntö, siitä kylwö,Siitä kaswo kaikenlainen,Siitäpä ikuinen onni,Nenähän utusen niemen,415. Päähän saaren terhenisen.Itse Pohjolan emäntäKanto kannen PohjolahanSai riwan Sariolahan,Sormella nimettömällä.420. Ei saanut murua muuta,Siit' on polo Pohjolassa,Elo leiwätön Lapissa.