Sammon muruja rannalta löynnyt Wäinämöinen työntää Sampsa Pellerwoiselle, käskee maita kylwämään. Lähtee Sampsa, kylwää maan ja kyntää. Nousee kynnökseltä monenlaista puuta, waan tammi ei ota nostaksensa. Kaswo wiimmen tammipuuki ja lewesi oksineen taiwaalle, jotta päiweäkänä ei enää näkynyt. Niin piti jällen hakata wasta ylennyt tammi, waan oli työläs hakkajata saaha. Niin nousi tuiki pikkuinen mies merestä, joka otti työksensä ja kaatoki. Siitä Wäinämöinen kylwi utusia siemeniä maalle ja toiwotti kaswulle onnea. Pohjolan emäntä tuossa uhkaa kaiken onnensa häwittää, monenlaisia turmioita Wäinämöisen tiloille saatella. Wäinämöinen puoltansa yrittää uhkaamista tehottomaksi ja toiwottaa wielä kerran Suomeansa onnelliseksi.
Waka wanha WäinämöinenLöysi sampuen muruja,Kirjokannen kappaleita,Rannalta merelliseltä,5. Kiwen kirjawan kylestä,Paaen paksun palliosta;Ne kanto nenähän niemen,Päähän saaren terhenisen.Siitä wanha Wäinämöinen10. Itse tuon sanoiksi wirkkiPellerwoiselle pojalle:"Sampsa poika Pellerwoinen!Lähkös maita kylwämähän,Toukoja tihittämähän;15. Kylwä kuusilla jywillä,Seitsemillä siemenillä,Rahasiksi rantojani,Wiljasiksi wieriäni."Sampsa poika Pellerwoinen20. Otti kuusia jywiä,Seitsemiä siemeniä,Yhen näähän nahkasehen,Koipehen kesäorawan.Läksi maita kylwämähän,25. Toukoja tihittämähän,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Minä kylwän kyyhättelenLuojan sormien lomatse,Käen kautta kaikkiwallan.30. Akka manteren alanen,Poika pellon pohjimmainen,Mannun eukko, maan isäntä!Pane turwe tunkemahan,Maa wäkewä wääntämähän.35. Tuhansin neniä nosta,Saoin haaroja hajota,Kylwöstäni, kynnöstäni,Warsin waiwani näöstä.Nostele oras okinen,40. Kannon karwanen ylennä,Työstä pellon pehmiästä,Maasta maksan karwasesta.Ei se maa mäkiä puutuSinä ilmoissa ikänä,45. Kun olle armo antajista,Lupa luonnon tyttäristä.Oi ukko ylijumala,Tahi taatto taiwahinen,Ukko pilwien pitäjä,50. Hattarojen hallitsia!Piä pilwissä keräjät,Säkehissä neuot selwät,Nosta lonkka luotehesta,Toinen lännestä lähetä,55. Kolmas iätä iästä,Etelästä ennättele.Josp' on wettä waaitahan,Pirota wettä pilwistäsi,Orahille nousewille,60. Touoille tomisewille."Sillä Sampsa PellerwoinenKylwi maita kyyhätteli;Kylwi kummut kuusikoiksi,Kankahat kanarwikoiksi.65. Koiwuja norolle kylwi,Kylwi mäntyjä mäelle,Tuomet kylwi tuorehille,Pajut maille paisuwille,Pihlajat pyhille maille,70. Raiat maille raikkahille,Katajat karahkoille,Tammen wirran wieremmille.Sai atran tuliteräsen,Waskiwaarnahat walitsi,75. Otti härän uljamoisen,Wäinön mullin wääräsäären,Jok' on sitkiä siwulta,Warsin wahwa wartalolta,Sarwilta kowin soria.80. Sillä kynti kylwämiä,Salot weteli waolle,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Minä kynnän kyyhättelenAtralla tuliterällä,85. Waskisilla waarnahilla."Kynti kaikki maat katalat,Muhiiksi mullosteli;Suot kylwi, kanarwat kaswo,Norot kynti, nousi koiwut,90. Mäet kynti, kaswo männyt,Kynti kummut, kuuset kaswo,Kaswo tuomet tuorehilla,Pajut mailla paisuwilla,Pihlajat pyhillä mailla,95. Raiat mailla raikkahilla,Katajat karankoilla.Eipä tammi kaswakkana,Juurrukkana puu jumalan.Heitti herjan walloillensa,100. Olewille onnillensa.Kulu yötä kaksi kolme,Saman werran päiwiäki,Käwi siitä katsomahan:"Onko tammi kaswanunna,105. Juurtununna puu jumalan?"Ei oo tammi kaswanunna,Juurtununna puu jumalan.Heitti herjan walloillensa,Olewille onnillensa.110. Wuotti wielä yötä kolme,Saman werran päiwiäki,Käwi siitä katsomahan,Wiikon päästä wiimmestäki:"Onko tammi kaswanunna,115. Juurtununna puu jumalan?"Jo oli tammi kaswanunna,Juurtununna puu jumalan;Olowahk' on oksiltansa,Lewiähkä lehwiltänsä,120. Latwa täytti taiwahalle,Lehwät ilmoille lewesi,Piätti pilwet juoksemasta,Hattarat hasertamasta,Peitti päiwän paistamasta,125. Kuun kätki kumottamasta.Sillon wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Ikäwä imehnosilla,Kun ei päiwyt paistakkana,130. Kuu armas kumotakkana.Onko tässä nuorisossa,Nuorisossa kaunosessa,Tämän tammen taittajata,Puun sorian sortajata?"135. Etsittihin leikkajata,Katsottihin kaatajata,Suomesta, Wenäjän maasta,Kahen Karjalan wäliltä,Kolmen riikin riitamaalta.140. Ei ollut sitä urosta,Eikä miestä urhiata,Joka taisi tammen kaata,Hakata rytimoraian.Nousi pikku mies merestä,145. Uros umpi lainehista,Wähän kuollutta parempi,Kaonnutta kaunihimpi,Eikä uros suurempia,Eikä uros pienempiä;150. Miehen kortelin pituinen,Waimon waaksan korkeuinen.Waskihattu hartioilla,Waskisaappahat jaloissa,Waskikintahat käsissä,155. Waskikirjat kintahissa,Waskiwyöhyt wyöllä wyötty,Waskikirwes wyön takana,Waskiwarsi kirwehessä,Hopiata ponnen päässä,160. Warsi kyynärän pituinen,Terä waaksan korkeuinen.Hiwelewi kirwestänsä,Tahkasi tasatereä,Wiitehen Wiron kiwehen,165. Kuutehen kowasimehen,Päähän sieran seitsemähän.Sai kirwes hiwelleheksi,Warsin walmistelleheksi;Niin uros urosta läksi,170. Mies on miehestä pätöwi:Jalka maassa teutaroiwi,Pää se pilwiä pitäwi,Part' on polwilla eessä,Hiwus kannoilla takana.175. Sylt' on suusta housun lahe,Puolta toista polwen päästä,Kaksi kaation rajasta.Astua lykyttelewi,Käyä kulleroittelewi.180. Astu yhen jalkojansaHienoselle hietikolle,Astu toisen jalkojansaMaalle maksan karwaselle,Astu kerran kolmannenki185. Juurelle rytimoraian,Ison tammen tasman luoksi.Laski puuta kirwehellä,Tarpasi tasaterällä.Iski kerran, iski kaksi,190. Lastut puusta pyörähteli,Panu tammesta pakeni,Tuli tuiski kirwehestä.Niin kerralla kolmannellaJopa taisi tammen kaata,195. Puun wiriän wieretellä,Puun sorjan sorratella.Latwon iskewi itähän,Tywen työnti luotehesen.Kenpä siitä oksan otti,200. Se otti ikuisen onnen;Kenpä siitä latwan taitto,Se taitto ikuisen taian;Kenpä lehwän leikkaeli,Se leikko ikuisen onnen;205. Ku on lastuja porosi,Selwälle meren selälle,Siitä noita nuolet saapi,Ampuja pahat asehet,Pirulainen pistoneuot.210. Waka wanha WäinämöinenSillä taisi tammen kaata,Puun wihannan wieretellä,Puun sorian sorratella;Päästi päiwän paistamahan,215. Kuun laski kumottamahan.Siitä wanha WäinämöinenSeulo seulalla utuja,Terheniä tepsutteli;Niin seula satoja kaswo,220. Kylwinwakka kymmeniä,Nenässä utusen niemen,Päässä saaren terhenisen.Sano wanha Wäinämöinen:"Tänne kyntö, tänne kylwö,225. Tänne kaswo kaikenlainen,Polosille Pohjan maille,Suomen suurille tiloille;Tänne kuut kumottamahan,Tänne päiwät paistamahan,230. Tänne armas aurinkoinen!"Sano Pohjolan emäntä:"Wielämä tuohon mutkan muistan,Keksin kummoa wähäsen,Sinun kylwön, kynnön päälle,235. Päälle kaiken kaswantosi;Tuonne tungen kuuhuesiKirjarintahan kiwehen,Paaen paksun palliohon;Tuonne auringot asetan,240. Panen päiwät paistamahan,Wuorehen teräksisehen,Rautasehen kalliohan,Jott' ei pääse kuuna pänä,Selwiä sinä ikänä.245. Annan pakkasen palella,Wilun ilman wiiwytellä,Kyntöjäsi, kylwöjäsi,Warsin waiwan nähtyjäsi;Sa'an rautasen rakehen,250. Teräksisen tellittelen,Halmehiasi hakkoamahan,Pieksämähän peltojasi.Nostan karhun kankahalta,Wiiasta wihasen kissan,255. Korwesta kowerakouran,Harwahampahan hawuilta,Ruuniasi ruhtomahan,Tammojasi tappamahan,Karjaasi kaatamahan,260. Lehmiä lewittämähän;Tahikka tauilla tapatan,Kaahan karjan kaikenlaisen,Yksin kaahan imehisetki,Surmajan sukusi suuren."265. Sillon wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Ei minua laula Lappi,Eikä tunge Turjalainen;Itselläin on ilman wiitta,270. Luonani lykyn awaimet,Ei katehen kainalossa,Wihan suowan sormen päässä."Siitä wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:275. "Warjele wakainen luoja,Kaitse kaunonen jumala!Miesten mielijuohtehista,Akkojen ajatuksista.Kaaha maalliset katehet,280. Weelliset welhot woita.Ole puolla poikasesi,Aina lastesi apuna,Wihoin päiwän paistamatta,Wihoin kuun kumottamatta,285. Wihoin tuulen tuulematta,Pakkasen palelematta,Kowan ilman koskematta.Aita rautanen rakenna,Kiwilinna liitättele,290. Ympäri minun eloni,Kahen puolin kartanoni,Maasta lähin taiwosehen,Taiwosesta maahan asti;Teräksillä seiwästellös,295. Maan maoilla witsastellos,Käärmehillä käännätellös,Sisiliskoilla siellös,Jott' ei liika liion söisi,Wastus wiljalta witaisi.300. Min on noiat noitunewi,Noituoot oman wäkensä.Nyt sie Pohjolan emäntä!Tunge turmiot kiwehen,Pahat paina kalliohon,305. Waiwat wuorehen walitse;Elä kuuta kullonkana,Aurinkoa ollenkana.Anna pakkasen palella,Wilun ilman wiiwytellä,310. Omiasi otriasi,Kylwämiäsi jywiä.Sa'a rauaista raetta,Teräksistä telkytellös,Pohjolan kujan perille,315. Pohjan tarhan tanhuille.Nosta karhu kankahalta,Wiiasta wihanen kissa,Korwesta kowera koura,Hawun alta harwahammas,320. Pohjan peltojen perille,Pohjan karjan käytäwille."Siitä wanha WäinämöinenSanan wirkko, noin nimesi:"Anna nyt sulonen Suomi!325. Anna maasi altihiksi,Ilmasi imanteheksi;Laksot laulaellakseni,Lehot leikki lyöäkseni,Tanner tanssaellakseni."
[Wiideskolmatta Runo.]
Pohjolan emäntä paneksen tuuleen ja tulee kohulliseksi. Lämmittää ajan lähetessä saunan, lukee akkain lu'ut ja synnyttää yheksän poikoa, kaikki pahoja, surmalaisia. Ne sitte työntää Wäinämöisen tiloille tauilla ihmistä waiwoamaan. Kohta potee koko Wäinölä, waan kuitenki itse Wäinämöinen tawallisilla parannuskeinoilla poistaa turmiot, manaa Kipuwuorelle kiwut ja wiimmen woietten awulla saapi potewan wäkensä jällen terweheksi.
Louhiatar waimo wanha,Portto Pohjolan emäntä,Teki tielle wuotehensa,Pahnansa pahalle maalle;5. Selin tuulehen makasi,Kalton säähän karkiahan,Perin wihmahan wiluhun,Kohin päiwän koittehesen.Tuli suuri tuulen puuska,10. Ijästä wihanen ilma,Nosti tuuli turkin helmat,Ahawa hamehen helmat.Hywin tuuli pohjatuuli,Läpi länsi läikytteli,15. Läpi luun, läpi jäsenen,Läpi liikkuwain lihojen,Läpi suonten soljuwitten.Tuosta tyyty, tuosta täyty,Tuosta paksuksi panihen,20. Lihawaksi liittelihen.Kanto kohtua kowoa,Watsan täyttä waikiata,Kanto kuuta kaksi, kolme,Kolme kuuta, neljä kuuta,25. Neljä kuuta, wiisi kuuta,Wiisi kuuta, kuusi kuuta,Seitsemän, kaheksan, kuuta,Ympäri yheksän kuutaWaimon wanhaan lukuhun,30. Kuuta puolen kymmenettä.Niin kuulla kymmenennelläPainuwi pakolliseksi,Watsan täysi waikiaksi.Lyöähän kawon kipua,35. Immin tulta tuikatahan.Wyölapan siansa siirti,Paneutti toisen paikan,Sanowi sanalla tuolla:"Ohoh pieni piikaseni,40. Paras palkkalaisiani.Lämmitä wälehen sauna,Pian pirtti riuwuttele,Kyläkunnan kuulematta,Sanan saamatta kylähän.45. Oluella ukset woia,Kasta kaljalla saranat,Jott' ei ukset ulwoaisi,Eikä wankuisi saranat."Lämmitti wälehen saunan,50. Pian pirtin riuwutteli,Kyläkunnan kuulematta,Sanan saamatta kylähän.Oluella ukset woiti,Kasti kaljalla saranat,55. Jott' ei ukset ulwokkana,Eikä wankase saranat.Siitä Pohjolan emäntäSuojihin sowitteleksen,Pimeihin pisteleksen,60. Ukkoa rukoelewi:"Oi Ukko ylijumala!Tule luota katsomahan,Likeltä tähyämähän,Tule saunahan saloa,65. Piilten pikkuhuonehesen,Ilman uksen ulwomatta,Saranan narahtamatta.Oluella ukset woian,Kastan kaljalla saranat,70. Jott' ei ukset ulwoaisi,Eikä wankuisi saranat.Käy pian, wälehen jouwu,Tässä tuskassa kowassa,Watsan wäessä waikiassa.75. Aukoa lihonen arkku,Luinen lukko lonkahuta,Mennä suuren, mennä pienen,Kulkia wähäwäkisen;Päästä piika pintehistä,80. Waimo watsan wääntehistä.Kawe eukko Luonnotar,Kawe kultanen koria!Jok' olet wanhin waimoloita,Ensin emä itselöitä,85. Juokse polwesta merehen,Wyölapasta lainehesen,Ota kiiskiltä kinoa,Matehelta nuljaskoa,Jolla woiat luun lomia,90. Jolla siwuja siwelet,Peräwieriä wetelet;Päästät piian pintehistä,Waimon watsan wääntehistä,Tässä tuskassa kowassa,95. Watsan työssä waikiassa.Kiwutar kipuen eukko!Käy tänne käpein kengin,Helmoin hienoin helmottele,Sukin mustin muikottele,100. Sukin walkein waella,Kiwut kiinni ottamahan,Wammat waikahuttamahan,Tahi kuolema tulewi,Lähenewi hengen lähtö,105. Tässä työssä työlähässä,Watsan wäessä waikiassa."Louhiatar waimo wanha,Portto Pohjolan emäntä,Teki poikoa yheksän,110. Lato lasta kymmenenki,Yhen löylyn lyöpywillä,Yhen saunan saapuwilla,Yhestä watsan wäestä,Yhtenä kesäissä yönä.115. Nimitteli poikiansa,Laaitteli lapsiansa,Kun kukin sukimojansa,Itse ilmoin luomiansa.Minkä pisti pistokseksi,120. Kunka laati luun waloksi,Minkä änkäsi ähyksi,Kunka riieksi risasi,Minkä loi ruwen rikoksi,Kunka rutasi rutoksi,125. Minkä welhoksi wesillä,Kateheksi kaikin paikoin,Kunka noiaksi noroille.Itse neuo poikiansa,Laaitteli lapsiansa,130. Mennä tuonne toisialle,Nenähän utusen niemen,Päähän saaren terhenisen.Sillä Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,135. Syyti surmat suunnattomatTawattomat tauit nosti,Nenähän utusen niemen,Päähän saaren terhenisen.Poiat Wäinölän potewi,140. Lapset Luotolan lahowi,Tauissa tawattomassa,Nimen tietämättömässä;Alta lattiat lahowi,Päältä peite märkänewi.145. Silloin wanha Wäinämöinen,Tietäjä iän ikuinen,Kuuli Luotolan läsiwän,Poiat Wäinölän potewan,Tauissa tawattomassa,150. Nimen tietämättömässä.Lämmitti wälehen saunan,Pian pirtin riuwutteli.Otti wastan warjossansa,Simasiiwen suojassansa,155. Niin hauto simasen wastan,Satalatwan lauhutteli.Pyyhki pois pyhät kipunat,Pyhät sorsat sammutteli,Simasella siiwellänsä,160. Metisellä wastallansa.Sanowi sanalla tuolla:"Onko tauti luojan luoma,Surma säätämä jumalan,Wai on pantu palkan eestä165. Rakettu rahan nenästä?Nouse tauti taiwahalle,Tuska tuulelle ylene,Ilman alle auer mennös;Tuonne tuulen tuuwitella,170. Pahan ilman paiskaella,Pohjan pitkähän perähän,Kuss' ei kuuta, aurinkoa,Ilmoa ihoawata.Kiwut ma manoan kanssa175. Kiwisihin kellarihin,Rautasihin raunioihin.Kipiä on kiwuissa olla,Waiwa wammoissa asua.Kiwutar kipuen eukko180. Kipuja keräelewiKirjasehen kippasehen,Waskisehen wakkasehen;Kipukintahat käessä,Jaloissa kipuset kengät.185. Tule tänne tarwitessa,Käy tänne kutsuttaessa,Tee kiwut kiwuttomaksi,Waiwat wärjymättömäksi,Jotta saisi sairas maata,190. Utra untansa weteä,Woisi woikkaki lewätä,Tuskahinen tunnin olla.Ota kiwut kippasehen,Waiwat waskiwakkasehen;195. Itse keittäös kipuja,Pikkasessa kattilassa,Kolmen sormen mentäwässä,Peukalon mahuttawassa,Keskellä kipumäkeä,200. Kipuwuoren kukkuloa.Kiwi on keskellä mäkeä,Reikä keskellä kiweä;Reikä wäätty wääntiällä,Puhkaistu purasimella,205. Yheksän sylen sywyinen,Kyynäräisen kymmenettä,Johon tuskat tungetahan,Pahat waiwat wankatahan.Ei kiwi kipuja itke,210. Paasi waiwoja walita,Josk' on paljo pantaisi,Määrättä mätettäisi,Äijin äyskäeltäisi.Oi Ukko ylijumala,215. Mies on wanha taiwahinen!Tule tänne tarwitessa,Käy tänne kutsuttaessa,Tekemähän terweyttä,Rauhoa rakentamahan.220. Puhu suulla puhtahalla,Lässä luoja lämpösellä,Ettei poika pois tulisi,Emon lapsi lankiaisi,Luojan luomalta lu'ulta,225. Jumalan sukeamalta."Siitä wanha WäinämöinenPanewi pa'an tulelle,Laitto keiton kiehumahan,Täynnä heiniä hywiä,230. Me'en maahan wuotajia,Simatilkun tippujia.Pata kiehu paukutteliKolme päiweä kesäistä,Kokonaista kolme yötä.235. Siitä wanha WäinämöinenKatselewi woitehia:"Onko woitehet wakaiset,Katsehet alinomaset?"Ei ole woitehet wakaiset,240. Katsehet alinomaset.Niin pani pa'an tulelle,Laitto keiton kiehumahan,Wielä heiniä lisäksi,Ruohoa monen näöstä.245. Pata kiehu paukutteliKokonaista kolme yötä,Kolme päiweä kesäistä.Siitä wanha WäinämöinenNostawi pa'an tulelta,250. Katselewi woitehia:"Onko woitehet wakaiset,Katsehet alinomaset?"Ei ole woitehet wakaiset,Katsehet alinomaset.255. Niin pani pa'an tulelle,Laitto keiton kiehumahan,Wielä heiniä lisäksi,Ruohoa monen näöstä,Kut oli tuotu toisialta,260. Siitä kylmästä kylästä,Yheksältä woitialta,Kaheksalta katsojalta.Pata kiehu paukutteliKokonaista kolme yötä,265. Kolme päiweä kesäistä.Kolme poikoa sukesiYhen pannu paistimia;Salo puita poltettihin,Salo puita, saari maita,270. Yhen pannu paistimilla.Niin kiwi kiwehen tarttu,Paasi paatehen rupesi.Siitä wanha WäinämöinenNostawi pa'an tulelta,275. Katselewi woitehia:"Onko woitehet wakaiset,Katsehet alinomaset?"Jo oli woitehet wakaiset,Katsehet alinomaset.280. Woiti niillä woitehilla,Niillä raswoilla rapasi;Woiti alta, woiti päältä,Woiti keskeä keralla,Sanowi sanalla tuolla,285. Lausu tuolla lausehella:"Awun herra antaohon,Awun tuokohon jumala,Käytyä minun käteni,Saatua minun sanani.290. Kuhun ei käteni käyne,Käyköhöt käet jumalan;Kuhun ei sormeni sopine,Sopikohot luojan sormet;Kuhun ei sanani saane,295. Saakohot sanat jumalan.Oi Ukko ylijumala,Mies on wanha taiwahinen.Tee nyt yöllä terweheksi,Päiwällä imanteheksi,300. Jott' ei tuska päällä tunnu,Kipu keskeä kiwistä,Pakko syämehen pakene,Jott' ei tunnu pikkustana,Waiwoa wäheäkänä,305. Sinä ilmoissa ikänä,Kuuna kullan walkiana."Waka wanha Wäinämöinen,Tietäjä iän ikuinen,Sillä poisti poiken luoman,310. Paransi panentatauin.
[Kuueskolmatta Runo.]
Pohjolan emäntä kätkee kuun ja auringon taiwaalta. Nähäksensä, mikä esteenä, etteiwät paista, nousewat taiwaalle Wäinämöinen ja Ilmarinen. Iskewät tulta waloksi, niin tuli taiwaalta kirposi alas. Lähtewät itsekki jälestä etsimään tulta. Saawat tietä jo tulen paljonki wahinkoita tehtyä menneen Aluejärween, siellä kalalta niellyksi. Walmistetaan nuotta, lähetään järwelle kalan pyyntiin. Suurella työllä ja paljolla waiwalla saahan wiimmen tulen niellyt kala. Wiiltään halki, pääsee irralleen tuli, polttaa paljo maita ja wahinkoitsee seppo Ilmaristaki. Pääsee kuitenki tawallisilla tulen sanoilla seppo paranemaan.
Louhi Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,Laulo kuun kumottamasta,Kirjarintahan kiwehen,5. Laulo päiwän paistamastaWuorehen teräksisehen,Rautasehen kalliohon.Jo oli yö alinomanen,Pitkä pilkkosen pimiä,10. Nenässä utusen niemen,Päässä saaren terhenisen.Oli yötä wiisi wuotta,Wuotta kuusi päiwätöntä,Kuutonta kaheksan wuotta,15. Otawatonta yheksän,Täysi kymmenen tähettä.Sano wanha Wäinämöinen:"Weli seppo Ilmarinen!Läkkäm kuuta katsomahan,20. Päiweä tähyämähän,Otawaista oppimahan,Mi on kumma kuun eessä,Mikä terhen päiwän tiessä,Kun ei kuu kumotakkana,25. Eikä päiwyt paistakkana,Waston meitä waiwasia,Kohti koitopäiwäsiä."Waka wanha Wäinämöinen,Toinen seppo Ilmarinen,30. Nousit kuuta katsomahan,Päiweä tähyämähän,Otawaista oppimahan,Ylähäksi taiwahalle,Päälle kuuen kirjokannen,35. Päälle taiwahan yheksän.Iski tulta Ilmarinen,Wälähytti Wäinämöinen,Sakarilla waskisella,Miekalla tuliterällä,40. Päällä kuuen kirjokannen,Päällä taiwosen yheksän.Neiti pitkän pilwen päällä,Kapo kaaren partahalla,Tuo on tulta tuuwitteli,45. Walkiaista waapotteli,Kultasessa kätkyessä,Hihnoissa hopeisissa.Hopiaiset hihnat siuku,Kätkyt kultanen kulisi,50. Tulta tuuwiteltaessa,Warsin waapoteltaessa.Tuli tuhmalta putosi,Walkia warattomalta;Kirposi tulikipuna,55. Suikahti punasoronen,Läpi taiwahan yheksän,Läpi kuuen kirjokannen.Waka wanha Wäinämöinen,Toinen seppo Ilmarinen,60. Läksit tulta tietämähän,Walkiaista waatimahan.Weistit wuorella wenettä,Alla korwen kolkuttiwat,Kolmikaarista wenettä.65. Sampsa poika PellerwoisenWeisti kuusesta meloja,Petäjästä järkäleitä.Niin weiwät wenon wesille;Soutelewat, joutelewat,70. Ympäri Newan jokiaNewan nientä kiertelewät.Waimo wastahan tulewiPuhutellen, lausutellen:"Mistä te olotta miehet?"75. Sano wanha Wäinämöinen:"Keskiilmalta olemma,Keskitaiwahan nawalta.""Minne te menettä miehet,Kunne kulotta katalat?"80. "Menemmä tulta tietämähän,Walkiaista waatimahan;Mistäs olet waimo parka?""Mistä olen waimo parka!Minä olen wanhin waimoloista,85. Ensin emä itselöistä,Joll' on wihki wiien waimon,Kihlat kuuen morsiamen."Wenettä tulta tietämähän,Walkiaista waatimahan;90. Tuli on tuima tieettäwä,Walkiainen waaittawa,Jo on tuli tuimat tehnyt,Walkia wahingot saanut.Tuikahti tulikipuna,95. Putosi punakeränen,Ylähältä taiwosesta,Päältä kuuen kirjokannen,Läpitse ihalat ilmat,Läpi reppänän retusen,100. Läpi lemmen wuotehisen,Tuurin uutehen tupahan,Palwosen laettomahan.Neiti lastansa imettiKätkyessä waiwasessa,105. Tuurin uuessa tuwassa,Palwosen laettomassa.Niin tuli tulisoronen,Poltti polwet poikuelta,Poltti paarmahat emolta,110. Rikko rinnat neitoselta.Se lapsi meni Manalle,Toki poika Tuonelahan,Ku oli luotu kuolemahan,Katsottu katoamahan.115. Niin emo enemmän tiesi,Ei emo Manalle mennyt.Se tunsi tulen lumoa,Walkiaisen waiwutella,Tuonne tuimahan wetehen,120. Aaltohin Aluejärwen.Tuo ange AluenjärwiKolmasti kesäissä yönä,Yheksästi syksyyönä,Kuohu kuusien tasalle,125. Ärjy päälle äprähien,Tuskassa tulen punasen,Waikioissa walkiaisen.Kuohu kuiwille kalansa,Arinoille ahwenensa.130. Kalat tuossa katselewat,Ahwenet ajattelewat,Miten olla, kuin eleä,Noissa tuskissa tulosen,Waikioissa walkiaisen.135. Tuli ahwen kyrmyniska,Tawotti tulisoroista;Eipä ahwen saanukkana.Niin tuli sinerwä siika,Nieli tuon tulisorosen.140. Oli aikoa wähänen,Tuli tuska nieliälle,Waikia wajottajalle,Pakko paljon syönehelle.Uiksenteli, käyksenteli145. Niemi nientä, saari saarta.Joka niemi neuon pisti,Joka saari sai sanoman:"Eule wienossa weessä,Alasessa ankehessa,150. Minun kurjan kuulioa,Katalan kaottajoa,Näissä tuskissa tulosen,Waikioissa walkiaisen."Niin tuli lohi punanen,155. Nieli tuon sinerwän siian.Oli aikoa wähänen,Tuli tuska nieliälle,Waikia wajottajalle,Pakko paljon syönehelle160. Uiksenteli, käyksenteli,Niemi nientä, saari saarta.Joka niemi neuon pisti,Joka saari sai sanoman:"Eule wienossa weessä,165. Alasessa ankehessa,Minun kurjan kuulioa,Katalan kaottajoa,Näissä tuskissa tulosen,Waikioissa walkiaisen."170. Niin tuli halia hauki,Nieli tuon lohi punasen.Oli aikoa wähänen,Tuli tuska nieliälle,Waikia wajottajalle,175. Pakko paljon syönehelle.Uiksenteli, käyksenteli,Niemi nientä, saari saarta.Joka niemi neuon pisti,Joka saari sai sanoman:180. "Eule wienossa weessä,Alasessa ankehessa,Minun kurjan kuulioa,Katalan kaottajoa,Näissä tuskissa tulosen,185. Waikioissa walkiaisen."Sillon wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Onko liinan kylwäjeä,Kylwäjeä, kyntäjeä,190. Yhtenä kesäissä yönä,Kahen päiwyen kesellä,Werkko walmistellakseni,Satasilmä laahukseni,Kalan kurjan tappajaksi,195. Katalan kaottajaksi?"Pursi puinen poltetahan,Wenonen häwitetähän,Korwalla tulisen kosken,Pyhän wirran pyörtehellä.200. Tuli tuhkia wähänen,Kypeniä pikkuruinen,Sihen liina kylwettihin,Kylwettihin, kynnettihin,Tuohon kaswo kaunis touko,205. Nousi pellawas peritön,Liina liitoton yleni,Kahen päiwyen kesellä,Yhtenä kesäissä yönä.Pian liina koiritahan,210. Nyhetähän, riiwitähän.Pian wieähän wetehen,Pian weestä nostetahan,Nostetahan, kuiwetahan,Pian luista luistetahan,215. Kahen päiwyen kesellä,Yhtenä kesäissä yönä.Sen sisaret keträäwät,Kälykset käpyelewät,Weljet werkoksi kutowat.220. Apet ainolle panewat,Kahen päiwyen kesellä,Yhtenä kesäissä yönä.Saipa werkko walmihiksi,Lankapaula laaituksi;225. Weiwät weljekset wesille,Kaimakset kalahan lähti.Yksi siula heitetähänSaarehen selällisehen,Manterehen puuttomahan;230. Siula toinen heitetähänTuonne Tuonelan jokehen,Pyhän wirran pyörtehesen;Nostin tuonne laaitahanKalewan kiwikarille,235. Wanhan Wäinön walkamehen.Pohetahan, potketahan,Weetähän, wennotahan;Nurin nuotta potketahan,Wäärin weetähän apaja.240. Saahan kaikkia kaloja,Ei saaha sitä kaloa,Kut' on wasten nuotta tehty,Lankapaula laaittuna.Waka wanha Wäinämöinen245. Toki toisesti kokewi.Yksi reisi heitetähänSariolan salmen suuhun,Lohiluotojen nenätse;Toinen reisi heitetähän250. Laajalle Lapin lahelle,Siikasaarien siwutse;Nostin tuonne laaitahanKalewalan kannakselle,Niittukannan niemekselle.255. Pohetahan, potketahan,Weetähän, wennotahan;Weetähän myötä wettä,Wasta wettä tarwotahan,Saahaan kaikkia kaloja,260. Ei saaha sitä kaloa,Kut' on wasten nuotta tehty,Lankapaula laaittuna.Sillon wanha WäinämöinenWielä werkkoja lisäsi,265. Jatko siuloja siwultaWiiellä sylisa'alla,Jatko köyttä kymmenellä.Itse tuon sanoiksi wirkki:"Wiekääme sywille werkot,270. Ennättäöme etemmä,Wetäöme wettä wielä,Kohta kolmansi apajas."Werkot wietihin sywille,Ennätettihin etemmä,275. Weettihin kerta wielä,Kohta kolmansi apajas.Kenpä tuossa soutajana,Kenpä airoilla asuwa?Itse seppo Ilmarinen280. Se on saanut soutajaksi,Se on airoilla asuwa.Kenpä nuotan nostajana,Lankapaulan lappajana?Waka wanha Wäinämöinen285. Se on nuotan nostajana,Lankapaulan lappajana.Sano wanha Wäinämöinen:"Wellamo ween emäntä,Ween eukko ruokorinta!290. Tulo paian muuttelohon,Waattehen wajehtelohon.Sinull' on rytinen paita,Sinun waahtiwaippa päällä;Minä annan liinapaian,295. Panen paian pellawaisen,Se on Kuuttaren kutoma,Päiwättären keträämä.Wellamo ween emäntä,Ween eukko ruokorinta.300. Lyöte lykkywaattehisin,Antipaitohin panete,Sinun antiaikoinasi,Minun pyytöpäiwinäni.Anna mulle antimesi,305. Weä wiljasi wälehen;Nosta ruotonen romina,Kajota kalanen karja,Taan on nuotan nostimille,Satalauan laskimille,310. Alta aawojen sywien,Päältä mustien murien."Niin pätöwä päiwän poikaHyppäsi mäen nisalta,Sanan wirkko, noin nimesi:315. "Oisko tarwes tarpojaa,Puun pitkän pitelieä?"Sano wanha Wäinämöinen:"Oispa tarwes tarpojoa,Puun pitkän pitelieä."320. Tuo pätöwä päiwän poikaKoppasi mäeltä männyn,Hongan warreksi hotasi,Pani paaen tarpomeksi,Kiwen kirstoksi rakenti,325. Sanan wirkko, noin nimesi:"Tarwonko wäen mukahan,Panen miehuen nojassa,Wai tarwon asun mukahan?"Tuop' on wiisas Wäinämöinen330. Sanan wirkko, noin nimesi:"Jos tarwot asun mukahan,Äiä on siinä tarpomista."Tuo pätöwä päiwän poikaJo on tuossa tarpojana;335. Tarpowi asun mukahan,Tarpo kalan kaikenlaisenTuon on nuotan nostimille,Satalauan laskimille.Sano wanha Wäinämöinen:340. "Nyt siin' on kalanen karhi,Warsin ruotonen romina,Taan on nuotan nostimilla,Satalauan laskimilla."Weetähän, wennotahan,345. Siitä nuotta nostetahan,Puretahan, siiwotahan,Wenehesen Wäinämöisen.Saatihin halia hauki,Kut' oli wasten nuotta tehty,350. Lankapaula laaittuna.Sillon wanha WäinämöinenEi ruohi käsin ruweta,Ilman kirjokintahitta,Rautasitta rukkasitta,355. Waskisitta wanttusitta.Niin pätöwä päiwän poikaHeti syöksihen syliksi,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Wieris weitsi taiwosesta,360. Puukko pilwistä putoa,Pää kulta, terä hopia,Jolla hauin halkasisin,Wiiltäsin kalan kaheksi"Wieri weitsi taiwosesta,365. Puukko pilwistä putosi,Pää kulta, terä hopia,Wierehen halian hauin.Niin pätöwä päiwän poikaHeti pään käsin tawotti:370. "Pysy pää minun käessä,Kärki luojan kukkarossa."Sillä hauin halkasewi,Suu lewän lewittelewi;Watsassa halian hauin375. Löytähän lohi punanen.Halkasi lohen punasen,Watsassa lohen punasenSiell' oli sinerwä siika.Halkasi sinerwän siian,380. Watsassa sinerwän siianSiell' oli sinikeränen,Siian suolen soukerossa,Kolmannessa koukerossa.Niin purki sinikeräsen,385. Syämestä sinikeräsenPutosi punakeränen.Purkawi punakeräsen,Keskeltä punakeräsenTuikahti tulisoronen,390. Jok' oli tullut taiwosesta,Puhki pilwien puonnut,Päältä taiwosen kaheksanIlmalta yheksännältä.Suikahti tulisoronen,395. Pääsi käestä päiwän pojan,Meni matkoa wähäsenPäällitse Aluejärwen,Siikasaarien siwutse,Lohiluotojen lomatse.400. Karkasi kataikolle,Niin palo katajakangas;Ylös kuusehen kohosi,Poltti kohta kuiwan kuusen;Siitä lemmoksi lewesi,405. Ylen kaswo kauhiaksi,Poltti puolen Pohjan maata,Sakaran sywän Sawoa,Kahen puolin Karjaloa.Itse seppo Ilmarinen410. Oli airoilla asuwa,Tuli poltti poskipäitä,Kuumotti kuwetlihoja;Tuosta tuskaksi tulewi,Painuwi pakolliseksi.415. Juoksi polwesta wetehen,Sukkarihmasta sulahan,Wyölapasta lainehesen.Siinä tulta tummenteli,Walkiaista warwenteli;420. Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:"Tulonen jumalan luoma,Luoma luojan walkiainen!Porohisi peittelete,425. Kätkete kypenihisi,Päiwällä pieltäwäksi,Yöllä piilleteltäwäksi,Hiilisessä hiertimessä,Liejessä tuhan seassa.430. Kun ei tuosta kyllä liene,Panu poika aurinkoisen,Armas auringon sikiä!Tuli nosta taiwosehen,Kehän kultasen keselle,435. Wahan waskisen sisälle,Kun kuki emonsa luoksi,Luoksi waltawanhempansa.Pane päiwät paistamahan,Yöt laita lepeämähän,440. Aamulla ylenemähän,illalla alenemahan.Millä nyt tulta tummentelen,Walkiaista warwentelen?Ompa poika Pohjolassa,445. Uros kylmässä kylässä,Mies pitkä Pimentolassa,Korpikuusien kokonen,Suopetäjän suuruinen;Jonk' on syltä housun lahe,430. Puolen toista polwen päästä,Kahta kaation rajasta.Hyiset on kintahat käessä,Hyiset saappahat jalassa,Hyinen hattu hartioilla,455. Hyinen wyöhyt wyöllä wyötty.Tuowos hyytä Pohjolasta,Jäätä kylmästä kylästä;Paljo on hyytä Pohjolassa,Paljo hyytä, paljo jäätä.480. Hyyss' on wirrat, jäässä järwet,Maat on kaikki kaljamassa,Ilma warsin iljaneessa.Hyiset hyppiwät jänikset,Jäiset karhut karkelewat,465. Keskellä lumimäkeä,Lumilinnan liepehillä;Hyiset lentäwät hawukat,Jäiset sorsat soutelewat,Keskellä lumijokia,470. Lumikosken korwakolla.Tule poika Pohjolasta,Poika Pohjolan takoa,Hyytä kelkalla wetäös,Jäätä reellä reutoellos,475. Tuiman tunturin laelta,Waaran wankan liepeheltä,Läpitse lumesta linnan,Läpi jäisen linnan portin,Hyinen kattila reessä,480. Jäinen kauha kattilassa.Sitte tänne tultuasi,Matkan päähän päästyäsi,Wisko'os wilua wettä,Kanna hyhmän karwallista,485. Paikoille palanehille,Tulen tuiki polttamille.Millä tulta tummentelen,Walkiaista warwentelen?Ompa neiti Pohjolassa,490. Impi kylmässä kylässä,Jonk' on huntu huutehessa,Iholiiwi iljaneessa,Hyyssä sukka, jäässä kenkä,Hallassa hamehen helmat,495. Palan kaulus kalkkarassa.Nouse neiti Pohjolasta,Lapsi täyestä Lapista.Wuotehelta hyisen poian,Jäisen lapsen lappeasta.500. Weä wiittasi wilusta,Hamehesi hallan alta;Sitte tänne tultuasi,Matkan päähän päästyäsi,Heitä polwille potewan,505. Katowalle katteheksi,Tulen suuta sulkemahan,Panun päätä painamahan.Tuli kääri kertohisi,Walkia ripasimisi,510. Pukemihin puhtahisin,Walkeihin waattehisin.Jos ei tuosta kyllä liene,Ukko kultanen kuningas,Ukko pilwien pitäjä,515. Hattarojen hallitsia!Ijätä iästä pilwi,Jänkä lännestä lähetä.Sylin pilwiä syseä,Limitysten niitä liitä,520. Lomatusten loukahuta.Sa'a hyytä, sa'a jäätä,Sa'a woietta hyweä,Paikoille palanehille,Panun nihki paistamille;525. Tee tuli tehottomaksi,Walkia warattomaksi,Panu miehuettomaksi."Sillä seppo IlmarinenTuota tulta tummenteli,530. Walkiaista warwenteli.Sai tulen tehottomaksi,Walkian warattomaksi,Panun miehuettomaksi.