Poikia käypi kylissä että liivit liuhkaa.
[22. TÄMÄ ON VUOSI TÄLLÄ LAILLA.]
Tämä on vuosi tällä lailla, toinen vuos' on toisin—
Kunpa kultani tulisi, ma ilosempi oisin.
Ei oo kultani kotona, eik' oo äsken ollut,
Enkä tieä tyttö raukka, vaikka jo oisi kuollut.
Tuollapa minun kultani sen suuren meren päällä,
Vuos' on sitte siirtynyt, kun viimeksi kävi täällä.
Kohta taitaa talvi tulla, järvet onpi jäässä,