Minne minä ne kalani?— Riihimiehelle kalani; Mitä riihimies minulle?— Riihimies jyväsiänsä.

Minne minä ne jyväni?— Potsolle minä jyväni; Mitäpä minulle potso?— Potso puolen kylkeänsä.

Minne minä potsonkylen?— Minä kylen koiraselle; Mitä koiranen minulle?— Koira minulle oravan haukkui.

Minne'pä minä oravan?— Oravan minä papille; Mitäpä minulle pappi?— Pappi minulle liinapaian. Minne minä liinapaian?— Minä paian paimenelle; Mitä paimonen minulle?— Paimen minulle kostjumalan.

Minne minä kostjumalan? Kostjumalan kokkoselle; Mitä kokkonen minulle? Kokko minulle siipiänsä, Siipiänsä, sulkiansa, Kaksi kannusjalkoansa. Minä lennin löyhyttelin Yheksän meren ylitse, Meren kahen kainalotse, Kahen kaupungin lävitse, Kuuen linnan kuuluvitse, Niemelle nimettömälle, Saarelle sanattomalle.

Siin' oli pikku huonehuinen, Jonk' oli ovi osman luista, Oviseinä orihin luista, Sivuseinä sirkun luista, Peräseinä petran luista, Laki lahnan suomuloista. Uuni oli vaskesta valettu, Kiukoa meren kivistä, Luaslauta lumpehista, Patsas puista pähkinöistä. Rahi oli rauasta rakettu, Silta silkillä katettu, Pöytä kullan kirjoiteltu, Hopialla huoliteltu, Onnen kukko pöyän päässä, Joka lattian lakasi Siniseksi siivillänsä, Punaiseksi purstollansa. Rikat kantoi Riian tyttö Perille isänsä pellon, Josta kuului kurjan ääni, Herjan huuto huonehesen; Jossa Maaria makasi, Puhas piika piiletteli, Tinarinta riuotteli.

IV. Lasten lauluja.

207. Anto ja saanti.

Etpä tieä, minkä löysin— Löysin kultaisen munasen; Etpä tieä, minne peitin— Riihen päälle rikkasihin, Saunan päälle päistärihin. Kävin tuota katsomahan Illalla tulen keralla, Päistäret tulehen syttyi, Minä pääsin aian päälle, Aita kaatui kahen puolen; Minä kupsin kuusosehen, Kuusi kuueksi palaksi; Minä kapsin kankahalle, Kangas allani kajahti; Minä lennin lehtomaalle, Lehto sanasen minulle; Minä sauan niittäjälle, Niittäjä heiniä minulle; Minä heinät lampahalle, Lammas villoja minulle; Minä villani akalle, Akka minulle tahtahaista; Minä tahtahan sialle, Sika antoi sukasiansa; Minä sukaset suutarille, Suutar kenkäset minulle, Minä kengät kelkkaselle, Kelkka halkoja minulle; Minä halot kiukoalle, Kiukoa kiven minulle; Minä kiveni merehen, Meri suoloja minulle; Minä suolat nuottueelle, Nuottue kaloja minulle; Minä kalat kattilahan, Kattila rokkoa minulle; Rokka ruotsiksi ropotti, Kala kiehui karjalaksi.

208. Läkkilään lähtö.