Konsa meillä kosijat käypi, Milloin mieli vierahaiset, Konsa armahat ativot?— Pääkähyri päätnitsänä, Hivus suora suovattana; Minun miilo kultaseni, Se tulee pyhänä päänä.
Missä heitä vastatahan?— Pirtissä kähyripäätä, Sintsissä siliäpäätä; Minun miilo kullaistani, Sitä vastataan pihalla.
Mitä heille syötetähän?— Leipeä kähyripäälle, Kukkoja siliäpäälle; Minun miilo kullalleni, Sille vehnäkolatsuja.
Mitä heille juotetahan?— Rieppua kähyripäälle, Vaassoa siliäpäälle; Minun miilo kullalleni, Sille juotetaan olutta. Minne heitä nukkumahan?— Pirttihin kähyripäätä, Sintsihin siliäpäätä; Minun miilo kultaseni, Se aittahan vuiskatahan.
Mitä heille vuoteheksi?— Vaatetta kähyripäälle, Posteet siliäpäälle; Minun miilo kullalleni, Sille sulkkuiset perinät— Minä itse ruskia, Minä itse valkia, Minä kaunis ja ihana, Miilo kullan viereen.
38. En kehannut kieltää.
Oli joulu joutumassa, Tahvanus tavottamassa, Panin tynnyrin olutta, Puolen toista puolikkoa; Toivoin kultani tulevan, Armahaiseni ajavan, Suu-verolle, muu-verolle, Juhlan suuren syönnökselle. Eipä kulta tullutkana, Armahaiseni ajanut; Tuli kuhjus kutsumatta, Vaivainen varottamatta, Osasi oluen juoa, Syöä juhlasyönnökseni— Tainnut en olla antamatta, Enkä kielteä kehannut.
39. Mitä laihan laulannasta,
Lauloin ennen lassa ollen, Paljo mieletön pakisin, Ilman lintujen iloksi, Pääskyjen huvitteheksi; En nyt laula, enkä taia, En paljo pakaja'kana. Mitäpä laihan laulannasta, Ja kurjan kukunnastani— Suu kuluvi kuppiloille, Kieli mässäksi menevi, Eik' oo kulta kuulemassa, Oma armas oppimassa; Vieras kulta kuuntelevi, Mies outo opitteleksen. Ei ole minulla täällä, Tällä rannalla rakasta, Tällä puolla puolisoa; Minun on kulta tuonnempana, Etähämpänä omani, Tuntemass' on tuulen teitä, Arvoamassa ahavan.— Tuollapa minun omani, Tuolla puoll' on puolisoni, Tuolla aaltojen takana, Takana selän sinisen.
40. Miks' ei soita suu soria.